Post by Selene on Dec 13, 2009 0:27:51 GMT 3
Could we share a poison apple?
Could it be maniacal and awful?
x Nimi: Nathaníel Reyén LaValáeyé, kutsuttaessa Reyén, Réy tai jokin muu ihmeellinen väännös miehen nimistä. Etunimellä kutsuttaessa moni saa vastaukseksi vain mulkaisun.
x Ikä: Oikeasta iästä ei ole varmaa tietoa. Arviosta riippuen 19-22.
x Syntynyt: Ei tietoa.
x Sukupuoli: Mies
x Laji: Vampyyri.
x Siviilisääty: Naimaton.
x Ammatti/asema: Merirosvo Antoinette-nimisellä laivalla. Toimii tiedustelijana, eli joutuu tutkimaan uuden kaupungin sellaisen lähelle saavuttaessa ja arvioimaan löytyisikö sieltä mitään mielenkiintoista. Tämän lisäksi hän toimii eräänlaisena kartanlukijana –kiitos kykynsä aistia asioita voidaan hänen intuitiotaan käyttää apuna kun halutaan löytää jotain erikoista, tai yksinkertaisesti välttää karille joutumista.
So I'll find what lies beneath Your sick twisted smile.
x [Kuvat remontissa...]
x Profiili: Ei Reyénin ulkonäössä mitään kummallista huomaa, ei etenkään jos katse vain pyyhkäisee miehen yli keskellä ruuhkaista katua. Oikeastaan hän näyttää melko arkiselta. Puolihuolimattomalla vilkaisulla hänestä on oikeastaan vaikea sanoa yhtään mitään. Tarkempaan tuijottamalla kuitenkin huomaa, kuinka hiukset ovat väriltään tummanliilat, kun taas joidenkin hiuskiehkuroiden latvat ovat vaalentuneet punertaviksi. Monet jättävät hiusten erikoisen värin huomioimatta pitäen sitä huolimattoman värikäsittelyn tuloksena. Hiukset on leikattu rikkonaisen epätasaisesti, aivan kuin hetkellisen mieliteon jälkeen. Keskimääräisesti hiukset yltävät korvalehtiin saakka, joko sen ylä- tai alapuolelle. Etuhiukset yltäisivät suurin piirtein kutittelemaan Reyénin nenää, elleivät sitten olisi vedetty sivulle vinosti. Myös kasvojen sivuilla on hieman pidempiä kiehkuroita, samoin kuin niskassa. Niskan pidemmät kutrit yltävät piikkisuorina koskettamaan miehen yläselkää, toisinaan osa hiuksista karkaa hartioiden etupuolelle. Hiukset ovat tyvestä hieman koholla, mikä saa aikaan sen, että ne näyttävät hieman tavallista pörröisemmiltä. Päällisin puolin sileiltä näyttävät kutrit osoittautuvat kosketettaessa pehmeän karkeiksi, ja kosteassa hiusten latvat tapaavat taipua ylöspäin.
Silmät ovat ehkä ainoa asia, johon Reyénissä ei voi olla kiinnittämättä huomiota. Suuret, mutta kapeahkot silmät ovat eksoottisen erikoisesti eriväriset. Oikea silmä on aivan vaalean jäänsininen, kirkkaassa valossa katsottuna erittäin hailakka. Vasen silmä on niin ikään vaalea, tosin väriltään hunajainen. Mustat ripset sekä silmien lievä mantelinmuotoisuus luovat katseeseen terävää kontrastia pehmeän hailakkojen värien vastapainoksi. Silmistä onkin helppo tulkita nuoren miehen kaksi perusmielialaa; kylmän kolealta hän näyttää kapeiden kulmien ollessa lievästi koholla, jolloin silmien terävä katse näyttää suorastaan viiltävältä. Pohdiskelevan pehmeän mielialan taas pystyy havaitsemaan kun silmäluomet ovat puoliksi sulkeutuneet, jättäen Reyénin tutkimaan maailmaa ripsiensä lomasta.
Kapean terävät silmät sopivat täydellisen hyvin miehen pitkiin piirteisiin. 186cm pitkän nuorukaisen raajat ovat pitkät, tehden hänestä hieman bambimaisen. Reyén on kropaltaan aika kuikelo leveine hartioineen ja muuten kapeine piirteineen. Vampirismin vuoksi keho näyttää kaikessa kuikeloisuudessaan kuitenkin suhteellisen miellyttävältä, vaikka jokin siinä kieliikin sairauden aiheuttamasta riutuneisuudesta.
Kasvot jatkavat vartalon pitkää linjaa. Tietystä kulmaa poskien ja leuan linja saattaa näyttää terävältä, samoin kapea ylähuuli, johon verrattuna alahuuli näyttää hivenen täyteläisemmältä. Kasvojen piirteistä puuttuva pehmeys voi luoda karun kylmän ensivaikutelman, etenkin kun ainoa hiemankin pehmoinen osa kasvoissa harvoin kaartuu hymyilemään. Ulkonäön perusteella Reyéniä on kuitenkin hyvin vaikea luokitella mihinkään kategoriaan. Piirteistä ehkä puuttuu vampyyreille tyypillinen jumalallinen veistoksellisuus, mutta vampyyriuden tunne säteilee jostain hänen piirteestään. Vaikkei häntä ulkonäöltä vampyyriksi osaisikaan luetella, voi tyhmempikin hieman lähemmän tuttavuuden jälkeen päätellä, että aivan tavallisesta pulliaisesta ei ole kyse.
Väriltään iho on aivan vaaleaa, kuten vampyyrilta voikin olettaa. Aivan valkoisen virheetöntä se ei kuitenkaan ole, nimittäin Reyén saa auringossa aikaa viettäessään pisamia kapean nenänsä varteen. Loitsun ansiosta hän pystyy viettämään rajallisesti aikaa auringossa, jopa ruskettuen pienoisesti. Haittavaikutuksena ihosta kuitenkin tulee helposti punoittava ja kosketusherkkä, puhumattakaan nenänvierustaa kansoittavista pisamista. Sen lisäksi hän näyttää auringossa voivan entistä pahemmin –pitkä aika auringossa aiheuttaa silmien alle tummat silmäpussit, jolloin hän näyttää enemmän tai vähemmän turpiinsa saaneelta.
Vaaleaan selkään on myös tatuoitu tällaiset siivet. ”Siivet” valtaavat leveydeltään lähes koko selän, ja pituudeltaan alkavat kymmenisen senttiä niskan alapuolelta, päättyen vyötärön tienoille.
Vampyyreille ominaiseen tapaan myös terävät kulmahampaat löytyvät. Nämä kuitenkin näkyisivät vain jos Reyén hymyilisi säteilevän hammasrivistön paljastavan hymyn –todennäköisyys tähän on olematon.
Save your breath it's far from over.
x Pukeutuminen & muuta: Niin no, mites sitä lähtisi kuvailemaan. Reyénillä ei ole tapana hätkäyttää pukeutumisellaan, ainakaan tarkoituksella. Lähes poikkeuksetta vaatteiden tärkein käyttötarkoitus on peittää paljasta pintaa ja pitää lämpimänä, mitäs sitä siis turhia nirsoilemaan. Tästä huolimatta hänellä on kuitenkin tarve antaa itsestään huoliteltu kuva, mikä ilmeneekin pukeutumisessa. Vaikkei hän vietä tuntikausia peilin edessä miettimässä sopiiko jokin väri hänen hiuksiinsa osaa Reyén pukeutua simppelin elegantisti.
Niinpä pelkistetyt, erilaiset murretuilla värisävyillä värjätyt vaatteet pehmeistä puuvillapaidoista harvinaisempiin silkkisiin täyttävät hänen vaatevarastoaan. Ettei pukeutuminen menisi kuitenkaan liian yksinkertaiseksi tapaa hän käyttää yhtä värikästä yksityiskohtaa, oli se sitten punainen nauha sidottuna vyöksi, tai sininen nauha rusettina kaulassa. Tätä hän ei kuitenkaan tee muiden näköalaa ajatellen, vaan koska itse pitää ajatuksesta.
Löysät paidat, joiden valtavat hihat ovat nauhoilla sidottu käsivarsien kohdalla myötäilemään ihoa, ovat mukavan käytännöllisiä. Löysän paidan päälle on mukavaa pistää tummanliila, tukevaa materiaalia oleva liivi. Tähän perusasustukseen kuuluvat vielä useimmiten jalkojen pituutta korostavat, ihoa myötäilevät tummat housut sekä polviin asti yltävät ruskeat nahkasaappaat joissa on nyöritys.
Ekstrana kummastakin korvasta löytyy kolme eriväristä kiveä korvakoruina, sekä oikeasta korvasta suuri, kultainen rustokoru. Näiden lisäksi kaulasta roikkuu ohuen ketjun päässä kultainen, pienin kivin koristeltu sormus josta lisää tietoa löytyy menneisyydestä.
We can chase the dark together, if you go then so will I.
x Persoona: Pessimistinen, kylmä, aikalailla sosiaalisesti taitamaton. Epäsosiaalinen äkäpussi, ihmissuhdepakoinen kummajainen -niitä sanoja muut hänestä käyttävät. Yksinäisyyteen ja itsenäisyyteen taipuvainen Reyén ei kaipaa suurta väkijoukkoa ympärilleen tunteakseen olonsa onnelliseksi. Päinvastoin; mitä enemmän ihmisiä yrittää herraan törmätä, sitä suuremmalla voimalla hän työntää heidät pois kirmaten samalla itse karkuun valon nopeudella. Reyén on yksinäinen susi, joka toimii porukassa vain huomatessaan sen tuottavan hänellekin jonkinasteista hyötyä. Itselle koituva etu onkin varmaan ainoa asia, jota hän puoltaa. Varsin egoistisesta olennosta onkin siis kyse, joten satunnainen poikkeava käyttäytyminen voidaan mutkitta laittaa melkeinpä näyttelemisen piikkiin. Tätähän useimmat eivät kuitenkaan tiedä, joten monelle harhaanjohdetulle saattaa jäädä turhan miellyttävä kuva vampyyrista.
Kylmäksikin Reyéniä on helppo sanoa, johtuen kenties siitä, että tämän tunneilmaisu on kehittynyt ilmaisemaan lähinnä pessimistisyyttä ja sarkasmia. Pientä, satunnaista ja poissaolevaa hymynhäivää mukaan ottamatta Reyénin muille yleisesti näyttämä tunneskaala onkin varsin rajallinen, korostaen vain hänen erakkoluonnettaan.
Reyén on varmastikin maailman sosiaalisesti taitamattomin henkilö. Häneltä näyttää puuttuvan vaisto siitä miten toimia muiden kanssa, ja mitä yleisesti hyväksyttävät käyttäytymissäännöt ovat. Ongelmiin tai hämmentäviin tilanteisiin johtavat asiat on helppo estää välttelemällä sellaisia, tai sitten reagoimalla niihin tavanomaisella kylmyydellä. Hivenen ristiriitaista tämän kanssa on kuitenkin hänen kykynsä tuntea muiden mielialoja näkemällä näiden aurat. Reyén osaa kyllä olla miellyttävän hurmaava, mutta vain jos hyötyy siitä itse. Jos tietää mitä tahtoo, ei tarvitse ymmärtää muita; riittää että osaa käyttää näitä hyödykseen. Ongelman muodostavatkin arkielämän spontaanit tilanteet muiden kanssa. Niihin hän ei yksinkertaisesti osaa reagoida.
Joten tippa silmässä itkevän on turha hakea lohduttavaa halinallea Reyénistä –paitsi omalla vastuulla.
Elämäntyyliltään Reyén lähenee pessimistiä kuorrutettuna aimo annoksella kyynisyyttä. Hän odottaa aina pahinta mahdollista, ja pienikin asia voi johtaa täydelliseen katastrofiin. Siitä huolimatta hän nauttii elämän pienten ja suurten mysteerien pohtimisesta. Vaikkei hän muita eläviä olentoja ymmärräkään, rakastaa hän silti näiden tulkintaa ja analysointia. Uuden selvittäminen ja salaisuuksien ratkaiseminen saa hänen kasvoilleen kipuamaan salaperäisen hymyn. Tieto siitä, että hän tietää jotain mitä toinen ei, on yksi hänen elämänsä suurimpia (ja harvoja) huveja.
Vaikka jokin osa Reyénissä hylkiikin ihmissuhteita, ei hänellä ole aikomustakaan viettää koko elämäänsä erakkona. Täydellinen yksinäisyys tuskin tekee kenellekään hyvää, ketä hän edes analysoisi silloin? Reyénin kanssa ystävystyminen on kuitenkin tuskallisen vaivalloinen prosessi, johon liittyy totuttelua ja totuttautumista.
Hänelle tärkeät henkilöt saavat osakseen palavaan mustasukkaisuuteen taipuvan omistautumisen, vaikkei mies sitä aina ilmaisisikaan. Vaikka hän noudattaisikin luonnollista viettiään ottaa väliä jopa rakkaimpiinsa, voivat hänen luottamuksensa ansainneet olla varmoja siitä, että tarpeen vaatiessa Reyén on aina lähellä.
Reyénin luonteen voimme tiivistää kätevästi toteamalla, että järin temperamenttisesta tai suorasukaisesta olennosta ei ole kyse. Sen sijaan tyynen rauhallista nuorukaista voidaan helposti pitää viileänä, ehkä jopa kylmänä. Reyénin omaan pieneen maailmaan pääsy vie järjen ja sydämen, eikä ihmissuhdepakoinen herra olekaan kaikkein vastaanottavaisin persoona. Ongelmilta välttyy kätkemällä omat mielipiteet (olivat ne millaisia tahansa) monimutkaisten ja kauniiden ilmaisujen taakse – tai sitten olemalla hiljaa.
Sing the anthem of the angels and say the last goodbye.
x Menneisyys: Sen jälkeen kun Reyén joutui Sambriasta Whléyaan myrskyn läpi, ei hän ole muistanut entisestä elämästään kuin pieniä, katkonaisia muistikuvia.
Kaukana jossain, Sambrian trooppisilla saarilla syntyi kahdelle vaeltavalle vampyyrille pieni, jo syntymästään asti vaitonainen poikalapsi. Vaeltavan elämäntavan vuoksi muksusta olisi kuitenkin ollut vain haittaa, etenkin kun lapsi oli enemmän tai vähemmän vahinko. Niinpä matkallaan erään kalastajakaupungin läpi päättivät he jättää lapsosen erään talon portaille pienessä korissa nimilappu kaulassaan. Oli siinä talon kahdelle, jo varsin korkeaan ikään ehtineelle ihmiselle aamulla ihmettelemistä kun aamulla heidät herätti kukonlaulun sijaan nälkäänsä ulvova kakara.
Oli kuitenkin Reyénin onni, että köyhä kalastajapariskunta oli toivonut omaa lasta pitkään ja hartaasti. Niinpä he olivat ylpeitä kauniista jälkeläisestään, sillä eivät nämä paljoa elämältään toivoneet. Tämän lisäksi pieni poika oli heille suuri siunaus, etenkin kun apua töissä tarvittiin jatkuvasti. Vaikka Reyénin lapsuus oli sinänsä onnellinen, ei se ollut täysin ongelmaton. Verenhimo heräsi hänessä lapsuuden ensimmäisinä vuosina, ja jo aikaisemmin vanhemmat olivat ihmetelleet trooppisten saarten polttavan auringon vaikutuksia pienokaiseensa.
Ei siinä paljoa arvailua tarvittu, kun kasvattivanhemmat äkkäsivät, mikä heidän pienokaisensa oli. Mutta mitä he olisivatkaan voineet tehdä? He olivat kiintyneet lapsoseensa, eivätkä voineet muuta kuin yrittää keksiä keinoa, jolla helpottaa hänen oloaan.
Lapsuutta seurasi työntäyteinen nuoruus. Viisitoistakesäisenä kasvattivanhemmat kuolivat vanhuuteen, jättäen pienestä kalastajayhteisöstä syrjäytyneen nuoren oman onnensa nojaan. Ehkä oli onni onnettomuudessa, kun pieni saari joutui muutama kuukausi tuon jälkeen merirosvojen hyökkäyksen kohteeksi. Ehkä Antoinette-laivan kapteeni sääli surkean nälkiintynyttä ja sotkuista nuorukaista, sillä tämä otti hänet laivalleen töihin. Aloittaen kannen kuuraamisesta nuorukainen eteni hitaasti ja vaivalloisesti. Kun tämän intuition kaltainen kyky heräsi, hyödynnettiin sitä välittömästi sopivan merireitin löytämisessä sekä asioiden etsimisessä. Tarkan havaintokykynsä ansiosta hän sai myös toimia laivan toisena tiedustelijana.
Lapsuudestaan ja varhaisista nuoruuden vuosistaan hän ei kuitenkaan muista kuin hetkellisiä välähdyksiä kasvattivanhemmistaan, työstä ja siitä kuinka hän pääsi laivalle. Kasvattivanhempiensa kuolemaa hän ei muista, eikä monia muitakaan asioita.
Hän ei edes muista, miksi päätti lähteä matkalle meren toiselle puolen. Eikä edes sitä, mikä hänen suhteensa muihin miehistön jäseniin oli. Vielä vähemmän hän muistaa mitään Sambriasta. Ainoa johtolanka kadonneeseen menneisyyteen on kultainen sormus, jonka hän löysi taskustaan herättyään Whléyan puolelta myrskyn jälkeen. Oliko hänen tarkoitus antaa se jollekin? Onko jossain joku, jolla on täysin samanlainen? Oliko hän jo antanut toisen? Kysymykset tuntuivat hämmentäviltä, etenkin ottaen huomioon hänen varsin ihmissuhdevastaisen luonteensa.
Menneisyytensä vuoksi osa hänestä kaipaa takaisin Sambriaan, missä vastaukset piilevät. Ehkä sen vuoksi hän on erityisen motivoitunut etsimään keinoa päästä pois Whléyasta.
I'll make it through, but not this time. Your hope is gone, and so is mine.
x Muuta:
Sairaus:
Jo pienestä pitäen on sairastellut arvoituksellista tautia, johon liittyy vampyyrille luonnoton ruumiinlämmön nousu sekä syvään uneen vajoaminen. Mikä kummallisinta, tämä tapahtuu aina muutama päivä verenjuonnin jälkeen, aivan kuin hänen kehonsa hylkisi saamaansa verta.
Jostain syystä Reyén on myös tavallista herkempi aivan tavalliselle flunssalle, joten tautiepidemioiden aikaan hänen ja hänen huonon immuniteettinsa on parempi pysyä kaukana suurkaupungeista.
Tavat/ tottumukset:
• Iltapäivätee on pakollinen.
• Pahana tapana tuijottaa –ei edes tajua tekevänsä mitään väärin.
• Ei tajua oikeastaan mitään ihmissuhteissa noudatettavia sanomattomia sääntöjä.
• Ei osaa edes tulkita omia tuntemuksiaan –selittää niitä usein mitä mielikuvituksellisimmilla keinoilla.
• Edellisistä huolimatta normaalit ihmissuhteet ovat hänelle tuskallisen vaikeita, sillä pitää muiden tunteita vain keinona pönkittää omaa etuaan.
• ...ehkä näiden vuoksi ystävyyssuhteiden ylläpitäminen on hänelle vaikeaa -mies kun ei omista mitään yleisesti ihannoituja luonteenpiirteitä.
• Ei muista muuta kuin epämääräisiä muistikuvia ajasta ennen Whléyaa, ei vieläkään muista kaikkea ja saattaa nähdä kummallisia unia asiaan liittyen.
Kyvyt:
• Reyén aistii muiden mielialat tai tunnetilat, joita nämä käyvät kohtaamishetkellä läpi. Kyseessä ei ole vain tavallista parempi kasvoiltalukutaito, vaan enemmänkin intuition tapainen kyky nähdä auroja toisten ympärillä sen mukaan, mitä he tuntevat. Tämän ansiosta hän osaa hyötyä toisten tunteista ohjailemalla näitä mielensä mukaan. Asiat ovat hyvin kun ne menevät hänen mielensä mukaan, egoisti kun on luonteeltaan.
Kyvyn perusteella hänen luulisi myös solmivan suhteita näppärästi ja osaavan toimia oikein arkielämän spontaaneissa tilanteissa. Siinä suhteessa ollaan kuitenkin niin väärässä kuin väärässä voidaan vain olla; Reyéniä ihmissuhteissa onnettomampaa henkilöä ei varmaan ole olemassakaan.
Kyvystä on hänelle kuitenkin toisenkinlaista hyötyä. Hän pystyy aistimaan kohtaamiensa henkilöiden sijainnin seuraamalla näiden aurojen tunnetta. Samalla lailla hän voi etsiä myös kadonneita esineitä, tai asioita joilla on korkea tunnelataus. Näin hänen intuitionsa toimii eräänlaisena sisäisenä kompassina, mistä onkin hyötyä hänen työssään.
• Omaa erityisen kätevän taidon kadota paikalta nopeasti ja lähes äänettä, etenkin jos on joutunut sosiaaliseen kanssakäymiseen toisen elävän olennon kanssa.
Ase:
• Taistelun sattuessa koruttomasti koristeltu, mutta tappavan terävä sapeli. Tätä hän tosin käyttää lähinnä merirosvoillessa –tiedusteluhommissa voisi näyttää turhan epäilyttävältä kanniskella valtavaa asetta mukana.
• Pitkävartisiin saappaisiin on hätätilanteiden varalta piilotettu pari pientä heittotikaria, mutta lähitaistelussa niistä on olematon hyöty.
Epäolennaisuudet:
• Rakastaa: tähtitaivaat, elävistä olennoista hohkaava lämpö (veri), luova yksinäisyys, keskustelu, ajatteleminen, ”ihmisten ruuat”, meri.
•Ei rakasta: Polttava auringonpaiste, pinnallisuus, kuivalla maalla liian pitkään oleminen, hopea (polttaa ikävästi), perskännit (ei ymmärrä mitä tapahtui, ei osaa käyttää alkoholia), muistikatkokset.
I can't find my way to you, and I can't bare and face the truth.
© Teksti: Selene
© Kuvat: Selene
© Lyriikat: Breaking Benjamin
Could it be maniacal and awful?
x Nimi: Nathaníel Reyén LaValáeyé, kutsuttaessa Reyén, Réy tai jokin muu ihmeellinen väännös miehen nimistä. Etunimellä kutsuttaessa moni saa vastaukseksi vain mulkaisun.
x Ikä: Oikeasta iästä ei ole varmaa tietoa. Arviosta riippuen 19-22.
x Syntynyt: Ei tietoa.
x Sukupuoli: Mies
x Laji: Vampyyri.
x Siviilisääty: Naimaton.
x Ammatti/asema: Merirosvo Antoinette-nimisellä laivalla. Toimii tiedustelijana, eli joutuu tutkimaan uuden kaupungin sellaisen lähelle saavuttaessa ja arvioimaan löytyisikö sieltä mitään mielenkiintoista. Tämän lisäksi hän toimii eräänlaisena kartanlukijana –kiitos kykynsä aistia asioita voidaan hänen intuitiotaan käyttää apuna kun halutaan löytää jotain erikoista, tai yksinkertaisesti välttää karille joutumista.
So I'll find what lies beneath Your sick twisted smile.
x [Kuvat remontissa...]
x Profiili: Ei Reyénin ulkonäössä mitään kummallista huomaa, ei etenkään jos katse vain pyyhkäisee miehen yli keskellä ruuhkaista katua. Oikeastaan hän näyttää melko arkiselta. Puolihuolimattomalla vilkaisulla hänestä on oikeastaan vaikea sanoa yhtään mitään. Tarkempaan tuijottamalla kuitenkin huomaa, kuinka hiukset ovat väriltään tummanliilat, kun taas joidenkin hiuskiehkuroiden latvat ovat vaalentuneet punertaviksi. Monet jättävät hiusten erikoisen värin huomioimatta pitäen sitä huolimattoman värikäsittelyn tuloksena. Hiukset on leikattu rikkonaisen epätasaisesti, aivan kuin hetkellisen mieliteon jälkeen. Keskimääräisesti hiukset yltävät korvalehtiin saakka, joko sen ylä- tai alapuolelle. Etuhiukset yltäisivät suurin piirtein kutittelemaan Reyénin nenää, elleivät sitten olisi vedetty sivulle vinosti. Myös kasvojen sivuilla on hieman pidempiä kiehkuroita, samoin kuin niskassa. Niskan pidemmät kutrit yltävät piikkisuorina koskettamaan miehen yläselkää, toisinaan osa hiuksista karkaa hartioiden etupuolelle. Hiukset ovat tyvestä hieman koholla, mikä saa aikaan sen, että ne näyttävät hieman tavallista pörröisemmiltä. Päällisin puolin sileiltä näyttävät kutrit osoittautuvat kosketettaessa pehmeän karkeiksi, ja kosteassa hiusten latvat tapaavat taipua ylöspäin.
Silmät ovat ehkä ainoa asia, johon Reyénissä ei voi olla kiinnittämättä huomiota. Suuret, mutta kapeahkot silmät ovat eksoottisen erikoisesti eriväriset. Oikea silmä on aivan vaalean jäänsininen, kirkkaassa valossa katsottuna erittäin hailakka. Vasen silmä on niin ikään vaalea, tosin väriltään hunajainen. Mustat ripset sekä silmien lievä mantelinmuotoisuus luovat katseeseen terävää kontrastia pehmeän hailakkojen värien vastapainoksi. Silmistä onkin helppo tulkita nuoren miehen kaksi perusmielialaa; kylmän kolealta hän näyttää kapeiden kulmien ollessa lievästi koholla, jolloin silmien terävä katse näyttää suorastaan viiltävältä. Pohdiskelevan pehmeän mielialan taas pystyy havaitsemaan kun silmäluomet ovat puoliksi sulkeutuneet, jättäen Reyénin tutkimaan maailmaa ripsiensä lomasta.
Kapean terävät silmät sopivat täydellisen hyvin miehen pitkiin piirteisiin. 186cm pitkän nuorukaisen raajat ovat pitkät, tehden hänestä hieman bambimaisen. Reyén on kropaltaan aika kuikelo leveine hartioineen ja muuten kapeine piirteineen. Vampirismin vuoksi keho näyttää kaikessa kuikeloisuudessaan kuitenkin suhteellisen miellyttävältä, vaikka jokin siinä kieliikin sairauden aiheuttamasta riutuneisuudesta.
Kasvot jatkavat vartalon pitkää linjaa. Tietystä kulmaa poskien ja leuan linja saattaa näyttää terävältä, samoin kapea ylähuuli, johon verrattuna alahuuli näyttää hivenen täyteläisemmältä. Kasvojen piirteistä puuttuva pehmeys voi luoda karun kylmän ensivaikutelman, etenkin kun ainoa hiemankin pehmoinen osa kasvoissa harvoin kaartuu hymyilemään. Ulkonäön perusteella Reyéniä on kuitenkin hyvin vaikea luokitella mihinkään kategoriaan. Piirteistä ehkä puuttuu vampyyreille tyypillinen jumalallinen veistoksellisuus, mutta vampyyriuden tunne säteilee jostain hänen piirteestään. Vaikkei häntä ulkonäöltä vampyyriksi osaisikaan luetella, voi tyhmempikin hieman lähemmän tuttavuuden jälkeen päätellä, että aivan tavallisesta pulliaisesta ei ole kyse.
Väriltään iho on aivan vaaleaa, kuten vampyyrilta voikin olettaa. Aivan valkoisen virheetöntä se ei kuitenkaan ole, nimittäin Reyén saa auringossa aikaa viettäessään pisamia kapean nenänsä varteen. Loitsun ansiosta hän pystyy viettämään rajallisesti aikaa auringossa, jopa ruskettuen pienoisesti. Haittavaikutuksena ihosta kuitenkin tulee helposti punoittava ja kosketusherkkä, puhumattakaan nenänvierustaa kansoittavista pisamista. Sen lisäksi hän näyttää auringossa voivan entistä pahemmin –pitkä aika auringossa aiheuttaa silmien alle tummat silmäpussit, jolloin hän näyttää enemmän tai vähemmän turpiinsa saaneelta.
Vaaleaan selkään on myös tatuoitu tällaiset siivet. ”Siivet” valtaavat leveydeltään lähes koko selän, ja pituudeltaan alkavat kymmenisen senttiä niskan alapuolelta, päättyen vyötärön tienoille.
Vampyyreille ominaiseen tapaan myös terävät kulmahampaat löytyvät. Nämä kuitenkin näkyisivät vain jos Reyén hymyilisi säteilevän hammasrivistön paljastavan hymyn –todennäköisyys tähän on olematon.
Save your breath it's far from over.
x Pukeutuminen & muuta: Niin no, mites sitä lähtisi kuvailemaan. Reyénillä ei ole tapana hätkäyttää pukeutumisellaan, ainakaan tarkoituksella. Lähes poikkeuksetta vaatteiden tärkein käyttötarkoitus on peittää paljasta pintaa ja pitää lämpimänä, mitäs sitä siis turhia nirsoilemaan. Tästä huolimatta hänellä on kuitenkin tarve antaa itsestään huoliteltu kuva, mikä ilmeneekin pukeutumisessa. Vaikkei hän vietä tuntikausia peilin edessä miettimässä sopiiko jokin väri hänen hiuksiinsa osaa Reyén pukeutua simppelin elegantisti.
Niinpä pelkistetyt, erilaiset murretuilla värisävyillä värjätyt vaatteet pehmeistä puuvillapaidoista harvinaisempiin silkkisiin täyttävät hänen vaatevarastoaan. Ettei pukeutuminen menisi kuitenkaan liian yksinkertaiseksi tapaa hän käyttää yhtä värikästä yksityiskohtaa, oli se sitten punainen nauha sidottuna vyöksi, tai sininen nauha rusettina kaulassa. Tätä hän ei kuitenkaan tee muiden näköalaa ajatellen, vaan koska itse pitää ajatuksesta.
Löysät paidat, joiden valtavat hihat ovat nauhoilla sidottu käsivarsien kohdalla myötäilemään ihoa, ovat mukavan käytännöllisiä. Löysän paidan päälle on mukavaa pistää tummanliila, tukevaa materiaalia oleva liivi. Tähän perusasustukseen kuuluvat vielä useimmiten jalkojen pituutta korostavat, ihoa myötäilevät tummat housut sekä polviin asti yltävät ruskeat nahkasaappaat joissa on nyöritys.
Ekstrana kummastakin korvasta löytyy kolme eriväristä kiveä korvakoruina, sekä oikeasta korvasta suuri, kultainen rustokoru. Näiden lisäksi kaulasta roikkuu ohuen ketjun päässä kultainen, pienin kivin koristeltu sormus josta lisää tietoa löytyy menneisyydestä.
We can chase the dark together, if you go then so will I.
x Persoona: Pessimistinen, kylmä, aikalailla sosiaalisesti taitamaton. Epäsosiaalinen äkäpussi, ihmissuhdepakoinen kummajainen -niitä sanoja muut hänestä käyttävät. Yksinäisyyteen ja itsenäisyyteen taipuvainen Reyén ei kaipaa suurta väkijoukkoa ympärilleen tunteakseen olonsa onnelliseksi. Päinvastoin; mitä enemmän ihmisiä yrittää herraan törmätä, sitä suuremmalla voimalla hän työntää heidät pois kirmaten samalla itse karkuun valon nopeudella. Reyén on yksinäinen susi, joka toimii porukassa vain huomatessaan sen tuottavan hänellekin jonkinasteista hyötyä. Itselle koituva etu onkin varmaan ainoa asia, jota hän puoltaa. Varsin egoistisesta olennosta onkin siis kyse, joten satunnainen poikkeava käyttäytyminen voidaan mutkitta laittaa melkeinpä näyttelemisen piikkiin. Tätähän useimmat eivät kuitenkaan tiedä, joten monelle harhaanjohdetulle saattaa jäädä turhan miellyttävä kuva vampyyrista.
Kylmäksikin Reyéniä on helppo sanoa, johtuen kenties siitä, että tämän tunneilmaisu on kehittynyt ilmaisemaan lähinnä pessimistisyyttä ja sarkasmia. Pientä, satunnaista ja poissaolevaa hymynhäivää mukaan ottamatta Reyénin muille yleisesti näyttämä tunneskaala onkin varsin rajallinen, korostaen vain hänen erakkoluonnettaan.
Reyén on varmastikin maailman sosiaalisesti taitamattomin henkilö. Häneltä näyttää puuttuvan vaisto siitä miten toimia muiden kanssa, ja mitä yleisesti hyväksyttävät käyttäytymissäännöt ovat. Ongelmiin tai hämmentäviin tilanteisiin johtavat asiat on helppo estää välttelemällä sellaisia, tai sitten reagoimalla niihin tavanomaisella kylmyydellä. Hivenen ristiriitaista tämän kanssa on kuitenkin hänen kykynsä tuntea muiden mielialoja näkemällä näiden aurat. Reyén osaa kyllä olla miellyttävän hurmaava, mutta vain jos hyötyy siitä itse. Jos tietää mitä tahtoo, ei tarvitse ymmärtää muita; riittää että osaa käyttää näitä hyödykseen. Ongelman muodostavatkin arkielämän spontaanit tilanteet muiden kanssa. Niihin hän ei yksinkertaisesti osaa reagoida.
Joten tippa silmässä itkevän on turha hakea lohduttavaa halinallea Reyénistä –paitsi omalla vastuulla.
Elämäntyyliltään Reyén lähenee pessimistiä kuorrutettuna aimo annoksella kyynisyyttä. Hän odottaa aina pahinta mahdollista, ja pienikin asia voi johtaa täydelliseen katastrofiin. Siitä huolimatta hän nauttii elämän pienten ja suurten mysteerien pohtimisesta. Vaikkei hän muita eläviä olentoja ymmärräkään, rakastaa hän silti näiden tulkintaa ja analysointia. Uuden selvittäminen ja salaisuuksien ratkaiseminen saa hänen kasvoilleen kipuamaan salaperäisen hymyn. Tieto siitä, että hän tietää jotain mitä toinen ei, on yksi hänen elämänsä suurimpia (ja harvoja) huveja.
Vaikka jokin osa Reyénissä hylkiikin ihmissuhteita, ei hänellä ole aikomustakaan viettää koko elämäänsä erakkona. Täydellinen yksinäisyys tuskin tekee kenellekään hyvää, ketä hän edes analysoisi silloin? Reyénin kanssa ystävystyminen on kuitenkin tuskallisen vaivalloinen prosessi, johon liittyy totuttelua ja totuttautumista.
Hänelle tärkeät henkilöt saavat osakseen palavaan mustasukkaisuuteen taipuvan omistautumisen, vaikkei mies sitä aina ilmaisisikaan. Vaikka hän noudattaisikin luonnollista viettiään ottaa väliä jopa rakkaimpiinsa, voivat hänen luottamuksensa ansainneet olla varmoja siitä, että tarpeen vaatiessa Reyén on aina lähellä.
Reyénin luonteen voimme tiivistää kätevästi toteamalla, että järin temperamenttisesta tai suorasukaisesta olennosta ei ole kyse. Sen sijaan tyynen rauhallista nuorukaista voidaan helposti pitää viileänä, ehkä jopa kylmänä. Reyénin omaan pieneen maailmaan pääsy vie järjen ja sydämen, eikä ihmissuhdepakoinen herra olekaan kaikkein vastaanottavaisin persoona. Ongelmilta välttyy kätkemällä omat mielipiteet (olivat ne millaisia tahansa) monimutkaisten ja kauniiden ilmaisujen taakse – tai sitten olemalla hiljaa.
Sing the anthem of the angels and say the last goodbye.
x Menneisyys: Sen jälkeen kun Reyén joutui Sambriasta Whléyaan myrskyn läpi, ei hän ole muistanut entisestä elämästään kuin pieniä, katkonaisia muistikuvia.
Kaukana jossain, Sambrian trooppisilla saarilla syntyi kahdelle vaeltavalle vampyyrille pieni, jo syntymästään asti vaitonainen poikalapsi. Vaeltavan elämäntavan vuoksi muksusta olisi kuitenkin ollut vain haittaa, etenkin kun lapsi oli enemmän tai vähemmän vahinko. Niinpä matkallaan erään kalastajakaupungin läpi päättivät he jättää lapsosen erään talon portaille pienessä korissa nimilappu kaulassaan. Oli siinä talon kahdelle, jo varsin korkeaan ikään ehtineelle ihmiselle aamulla ihmettelemistä kun aamulla heidät herätti kukonlaulun sijaan nälkäänsä ulvova kakara.
Oli kuitenkin Reyénin onni, että köyhä kalastajapariskunta oli toivonut omaa lasta pitkään ja hartaasti. Niinpä he olivat ylpeitä kauniista jälkeläisestään, sillä eivät nämä paljoa elämältään toivoneet. Tämän lisäksi pieni poika oli heille suuri siunaus, etenkin kun apua töissä tarvittiin jatkuvasti. Vaikka Reyénin lapsuus oli sinänsä onnellinen, ei se ollut täysin ongelmaton. Verenhimo heräsi hänessä lapsuuden ensimmäisinä vuosina, ja jo aikaisemmin vanhemmat olivat ihmetelleet trooppisten saarten polttavan auringon vaikutuksia pienokaiseensa.
Ei siinä paljoa arvailua tarvittu, kun kasvattivanhemmat äkkäsivät, mikä heidän pienokaisensa oli. Mutta mitä he olisivatkaan voineet tehdä? He olivat kiintyneet lapsoseensa, eivätkä voineet muuta kuin yrittää keksiä keinoa, jolla helpottaa hänen oloaan.
Lapsuutta seurasi työntäyteinen nuoruus. Viisitoistakesäisenä kasvattivanhemmat kuolivat vanhuuteen, jättäen pienestä kalastajayhteisöstä syrjäytyneen nuoren oman onnensa nojaan. Ehkä oli onni onnettomuudessa, kun pieni saari joutui muutama kuukausi tuon jälkeen merirosvojen hyökkäyksen kohteeksi. Ehkä Antoinette-laivan kapteeni sääli surkean nälkiintynyttä ja sotkuista nuorukaista, sillä tämä otti hänet laivalleen töihin. Aloittaen kannen kuuraamisesta nuorukainen eteni hitaasti ja vaivalloisesti. Kun tämän intuition kaltainen kyky heräsi, hyödynnettiin sitä välittömästi sopivan merireitin löytämisessä sekä asioiden etsimisessä. Tarkan havaintokykynsä ansiosta hän sai myös toimia laivan toisena tiedustelijana.
Lapsuudestaan ja varhaisista nuoruuden vuosistaan hän ei kuitenkaan muista kuin hetkellisiä välähdyksiä kasvattivanhemmistaan, työstä ja siitä kuinka hän pääsi laivalle. Kasvattivanhempiensa kuolemaa hän ei muista, eikä monia muitakaan asioita.
Hän ei edes muista, miksi päätti lähteä matkalle meren toiselle puolen. Eikä edes sitä, mikä hänen suhteensa muihin miehistön jäseniin oli. Vielä vähemmän hän muistaa mitään Sambriasta. Ainoa johtolanka kadonneeseen menneisyyteen on kultainen sormus, jonka hän löysi taskustaan herättyään Whléyan puolelta myrskyn jälkeen. Oliko hänen tarkoitus antaa se jollekin? Onko jossain joku, jolla on täysin samanlainen? Oliko hän jo antanut toisen? Kysymykset tuntuivat hämmentäviltä, etenkin ottaen huomioon hänen varsin ihmissuhdevastaisen luonteensa.
Menneisyytensä vuoksi osa hänestä kaipaa takaisin Sambriaan, missä vastaukset piilevät. Ehkä sen vuoksi hän on erityisen motivoitunut etsimään keinoa päästä pois Whléyasta.
I'll make it through, but not this time. Your hope is gone, and so is mine.
x Muuta:
Sairaus:
Jo pienestä pitäen on sairastellut arvoituksellista tautia, johon liittyy vampyyrille luonnoton ruumiinlämmön nousu sekä syvään uneen vajoaminen. Mikä kummallisinta, tämä tapahtuu aina muutama päivä verenjuonnin jälkeen, aivan kuin hänen kehonsa hylkisi saamaansa verta.
Jostain syystä Reyén on myös tavallista herkempi aivan tavalliselle flunssalle, joten tautiepidemioiden aikaan hänen ja hänen huonon immuniteettinsa on parempi pysyä kaukana suurkaupungeista.
Tavat/ tottumukset:
• Iltapäivätee on pakollinen.
• Pahana tapana tuijottaa –ei edes tajua tekevänsä mitään väärin.
• Ei tajua oikeastaan mitään ihmissuhteissa noudatettavia sanomattomia sääntöjä.
• Ei osaa edes tulkita omia tuntemuksiaan –selittää niitä usein mitä mielikuvituksellisimmilla keinoilla.
• Edellisistä huolimatta normaalit ihmissuhteet ovat hänelle tuskallisen vaikeita, sillä pitää muiden tunteita vain keinona pönkittää omaa etuaan.
• ...ehkä näiden vuoksi ystävyyssuhteiden ylläpitäminen on hänelle vaikeaa -mies kun ei omista mitään yleisesti ihannoituja luonteenpiirteitä.
• Ei muista muuta kuin epämääräisiä muistikuvia ajasta ennen Whléyaa, ei vieläkään muista kaikkea ja saattaa nähdä kummallisia unia asiaan liittyen.
Kyvyt:
• Reyén aistii muiden mielialat tai tunnetilat, joita nämä käyvät kohtaamishetkellä läpi. Kyseessä ei ole vain tavallista parempi kasvoiltalukutaito, vaan enemmänkin intuition tapainen kyky nähdä auroja toisten ympärillä sen mukaan, mitä he tuntevat. Tämän ansiosta hän osaa hyötyä toisten tunteista ohjailemalla näitä mielensä mukaan. Asiat ovat hyvin kun ne menevät hänen mielensä mukaan, egoisti kun on luonteeltaan.
Kyvyn perusteella hänen luulisi myös solmivan suhteita näppärästi ja osaavan toimia oikein arkielämän spontaaneissa tilanteissa. Siinä suhteessa ollaan kuitenkin niin väärässä kuin väärässä voidaan vain olla; Reyéniä ihmissuhteissa onnettomampaa henkilöä ei varmaan ole olemassakaan.
Kyvystä on hänelle kuitenkin toisenkinlaista hyötyä. Hän pystyy aistimaan kohtaamiensa henkilöiden sijainnin seuraamalla näiden aurojen tunnetta. Samalla lailla hän voi etsiä myös kadonneita esineitä, tai asioita joilla on korkea tunnelataus. Näin hänen intuitionsa toimii eräänlaisena sisäisenä kompassina, mistä onkin hyötyä hänen työssään.
• Omaa erityisen kätevän taidon kadota paikalta nopeasti ja lähes äänettä, etenkin jos on joutunut sosiaaliseen kanssakäymiseen toisen elävän olennon kanssa.
Ase:
• Taistelun sattuessa koruttomasti koristeltu, mutta tappavan terävä sapeli. Tätä hän tosin käyttää lähinnä merirosvoillessa –tiedusteluhommissa voisi näyttää turhan epäilyttävältä kanniskella valtavaa asetta mukana.
• Pitkävartisiin saappaisiin on hätätilanteiden varalta piilotettu pari pientä heittotikaria, mutta lähitaistelussa niistä on olematon hyöty.
Epäolennaisuudet:
• Rakastaa: tähtitaivaat, elävistä olennoista hohkaava lämpö (veri), luova yksinäisyys, keskustelu, ajatteleminen, ”ihmisten ruuat”, meri.
•Ei rakasta: Polttava auringonpaiste, pinnallisuus, kuivalla maalla liian pitkään oleminen, hopea (polttaa ikävästi), perskännit (ei ymmärrä mitä tapahtui, ei osaa käyttää alkoholia), muistikatkokset.
I can't find my way to you, and I can't bare and face the truth.
© Teksti: Selene
© Kuvat: Selene
© Lyriikat: Breaking Benjamin