Post by Berry on Dec 17, 2009 20:39:51 GMT 3
Nimi: Evelyn Boa
Kutsumanimi: Eve, Evi, Bo
Sukupuoli: Naaras
Syntynyt: 14.12 ja iältään hän on 19 vuotta
Rotu: Vampir, mutta ei ole vielä kokenut täysikasvuiseksi muuttumista
Siviilisääty: pariutomaton
Ammatti suuntautuminen: Merirosvo + tiedustelija. Osaa myös joissain määrin ommella, joten saakin usein vaatteita paikattavaksi.
Lähiperhe: Gabriel (veli) & Laivan miehistö, jos se nyt perheeksi voi laskea.
Ulkonäkö:
Kuten vampireilla on yleistä on myös hänen ihonsa kalpea, tai pikemminkin sairaanloisen vaalea. Se on oikeastaan melkein valkoinen josta huomaa heti, ettei nainen ole mikään ihminen. Tosin, tämä neitonen yleensä rypee ties missä ja saa aina ihonsa värjättyä tahtomattaankin harmaahkoksi, yleensä noesta. Neidon vartalo on hyvin sopusuhtainen, mutta myös siroutta on havaittavissa. Naiselliset pyöreydet toki löytyvät, mutta ei häntä heti ensimmäiseksi merirosvoksi voisi luulla, sillä päällisin puolin nainen näyttää hyvin heikosta ja voimattomalta. Yllättävää kyllä, mutta sitä ruista kuitenkin ranteesta löytyy välttämättömissä tilanteissa.
Pituutta nainen on venynyt jopa kunnialliset 165 cm joista hän ei ole ylpeä. Hän vihaa katsoa useita henkilöitä ylöspäin, vaikkakin katsoo heitä aina henkisesti alaspäin.
Naisen hiukset ovat väriltään punaiset ja yltävät hieman yli takapuolen. Hiuksista huomaa, että niitä on hoidettu hyvin ja oikeastaan joskus voisi jopa kuvitella, ettei hän ajattele muuta kuin hiuksiaan. Hänet saakin yleensä taipumaan tahtoonsa, taikka sitten saa tämän raivon partaalle, jos hiemankin vihjailee hiusten pätkäisyä, tai niiden vahingoittamista.
Kulmat ovat siististi nypityt ja tummat. Kulmat kaartuvat hieman vinoon ja saavat naisen näyttämään hieman tuimalta tai kylmältä, vaikkei nainen sitä tarkoittaisikaan.
Kulmien alla sijaitsevat suurehkot tumma ja pitkäripsiset vihreät silmät. On varmasti hyvin erikoinen näky törmätä henkilöön, joka omistaa sekä punaiset silmät, että myös vihreät silmät luonnostaan. Sävyiltään nämä värit kuitenkin sointuvat yhteen, eivätkä riitele keskenään. Nenä on lyhyt ja hieman terävä.
Huulet ovat täyteläiset ja punaisiksi maalatut. Nainen omistaa myös huulirenkaan joka on lävistetty keskelle alahuulta. Myös vampireille kuuluvat kulmahampaat ovat piilossa sulosuun takana.
Myös korvista löytyy lävistyksiä ja voisi sanoa, että niitä on toistakymmentä yhteensä kummassakin korvassa, lisäksi vasemman puoleisessa korvassa on pieni venytyskoru.
Eivätkä lävistykset tähän loppuneet, sillä löytyy naiselta napalävistyskin, jonka tosin harvat ovat nähneet edes vilaukselta.
Yläkropan vaatetus koostuu aina, poikkeuksetta jonkin näköisestä korsetista. Usein korsetin alle on myös puettu pussi- ja pitkähihainen paita. Housut koostuvat taas joko shortseista, capreista taikka pitkä punttisista housuista, ja tämäkin riippuu tietysti kuinka kylmä ulkona on. Niin ja nämä asusteet ovat aina väljiä, joten niissä on helppo liikkua, lukuun ottamatta korsetteja. Kengät taas koostuvat joko pitkävartisista sudennahkasta tehdyistä lämpimistä saapikkaista taikka ballerinoista.
Naisen kaulassa roikkuu poikkeuksetta ympyrän muotoinen koru jonka sisälle on muotoiltu hopeaksi värjätystä metallista hämähäkinseitit. Koru tuntuukin olevan hyvin tärkeä naiselle, mutta se vietiin mystisesti hänen kaulastaan.
Luonne:
Mitä naisen luonteeseen tulee, naisesta harvoin ottaa kunnolla selkoa. Hänen mielialansa pomppivat hyvin nopeasti. Hän saattoi juuri käyttäytyä niin, kuin itseään kunnioittavan naisen kuuluisikin, mutta pian hän sitten lyö jalallaan laivankantta kiroten kovaäänisesti omaa syntymäänsä, joten tässä syy miksi hänestä ei aina ota selvää. Nainen on myös tavattoman mustasukkaista sorttia. Hänellä on suuri omistushalu ja yleensä näyttääkin mieltänsä kyseiselle henkilölle joka on hänen mielestään tunkeutunut hänen reviirillensä. Myös kilpailuvietti on suuri eikä paljoa tarvita siihen, että naisen saa yllytettyä typeriinkin tekoihin. Evelyn on myös hyvin sosiaalinen henkilö, tosin hän ei tule kovin hyvin toimeen kaikkien kanssa sillä hänellä on taipumus arvostella muita henkilöitä toisille ja yleensä nämä arvostelut sitten lähtevät liikkeelle omaa rataansa muuttaen aina hieman muotoaan ja päätyvät sitten itse uhrin korvaan ja mikäs muukaan siitä syttyy kuin riita?
Eve puhuu myös asiat suoraan. Hän ei kaunistele sanojansa tai häpeä niitä, hän sanoo aina mitä mieltä asiasta on ja miten se voisi hänen mieltään olla toisin. Luojan kiitos nainen elää sellaisessa ympäristössä, missä suuriosa eläjistä on miespuolisia, eikä hänen juttujansa aina oteta niin vakavasti. On ehkä suuri vääryys siunata nainen sellaisella taidolla kuin paskanpuhuminen muista, mutta kun mennään siihen, että hän kuulee jutun itsestänsä, sitä hän ei voi sietää ja ottaa huumorilla, vaikka huumoria muuten naiselta löytyykin. Nainen suuttuu helposti, jopa pikku asioista, mutta sitäkin helpommin hänet saa leppymään. Oikeastaan nainen tulee helpommin toimeen miesten kuin naisten kanssa. Naisten seurassa hän ei oikein osaa olla mitenkään päin, kaikki mitä hän tekee johtaa oitis riitaan, joten useimmiten hän mieluummin pakenee häntä koipien välissä sellaisista tilanteista jotka johtaisivat hänet jollain tapaa tekemisiin tämän kauniimman osapuolen kanssa.
Ja jos hänen tunne suhteisiin kajotaan, niin kyllä hän sellaiset omistaa. Oikeastaan hän ei ole koskaan varsinaisesti seurustellut kenenkään kanssa, kyllä niitä yhdenillan juttuja on tullut vietettyä, mutta ikinä ei se unelmien prinssi ole kävellyt vastaan jonka kanssa hän olisi ratsastanut valkoisen hevosen selässä auringonlaskuun ja elänyt elämäänsä hänen kanssaan onnellisesti loppuun. Vaikka salaa tämmöisestä nainen välillä unelmoikin, ei hän voisi ikinä kuvitella hylkäävänsä Antoinettea.
Historia:
Evelyn syntyi eräänä kauniina kuumana iltapäivällä nuoremme vampir pariskunnalle. Neidin ollessa viiden ja puolen vuoden ikäinen syntyi kylässä missä hän silloin asui pienii muotoinen sisällissota. Hänen vanhempansa saivat surmansa erään keski-ikäisen parinkunnan kädenkautta. Eve ja hänen kaksoisveljensä jäivät orvoiksi keskelle kylmää sotaa. Ei kukaan heitä surmannut, ei edes säälistä heidän orpoutta katsoen, mitä suotta jos hiestä ei muutenkaan ollut mitään vaaraa? Loppujen lopuksi heidät adoptoi eräs vanhempi rouva jonka omat lapset olivat jo kasvaneet aikuisiksi ja lähteneet sotaan. Sen jälkeen kaikki tapahtui hyvin nopeasti. Eräänä päivänä heidät adoptoinut nainen oli kadonnut yönaikana ja sisarukset olivat perineet mahtavan kartanon ja sen rikkaudet ollessaan vasta kahdentoista. He eivät olleet mitenkään ylpeitä tästä, sillä tämä tarkoitti myös vastuun ottoa itsestään. Vaikka kyllä he olivat opetelleet tekemään itse ruuan ja muutenkin selviytymään elämän askareista. Puolta vuotta myöhemmin kylään hyökkäsivät merirosvot joista kaksikko oli vain kuullut hurjia tarinoita heidän adoptio äidiltään. Tämä äiti oli antanut kummmallekkin sisarukselle täsmälleen samanlaiset hämähäkinverkko korut, jotka kuulemma olivat alkujaan laivasta. Eve vaali koruansa kaulassansa kuin tärkeintä aarrettansa, mutta hänen veljensä kadotti helyn pian sen saatuaan. Merirosvot siis saapuivat pian soihdut käsissään kartanon pitkälle pihatielle miekkojaan heilutellen ja pian talo oltiin ryöstetty, kuten myös Evy. Hänen veljensä oli aina vannonut tulevansa hakemaan hänet laivalta ja pelastamaan hänet sieltä, mutta veljestä ei kuulunut seuraavaan viiteen vuoteen yhtään mitään. Even ollessa kuudentoista pestautui muuan nuorukainen laivaan kannen kuuraajaksi ja pian tämä huomasi kyseisen nuorukaisen olevan hänen veljensä. Toinen oli muuttunut paljon viiden vuoden aikana eikä nainen meinannut ensin tunnistaa tätä omaksi veljekseen. Veli kertoi laatineensa pako suunnitelman jonka avulla he pelastuisivat merirosvojen keskeltä, mutta ei Eve tahtonut lähteä laivalta. Kertoi, että tämä oli nyt hänen kotinsa. Häntä oltiin kohdeltu hyvin, vaikka olisi uskonut, että nuoresta naisesta olisi tullut eräänlainen huvituslelu miehille. Oikeasti naisesta tuli vain yksi miehistön jäseninä ja sai oman työkuvakkeensakin. Vaikka toki jotkut hieman vieroksuivat ajatusta naisesta laivastossa ja manailivat, että naisista oli vain epäonnea merillä. Lopuksi Even veli jäi myös pysyvästi laivaan sopeuduttuaan ensin sinne. He eivät kuitenkaan paljastaneet kenellekään olevansa sisaruksia vaan kertoivat aina, että olivat lapsuudessaan perhe tuttuja vähän aikaa jos epäilykset heräsivät.
Eräänä iltana kapteeni sitten pudotti pommin. Hän halusi seilata meren ylitse eräälle saarelle josta ei oltu edes varma, oliko tämä saari olemassa. Jäsenet jakautuivat melko hyvin niihin jotka jäisivät maihin ja niihin jotka lähtisivät kohtaamaan tuntemattoman. Sisarukset jäivät tietenkin laivastoon ja niin matka alkoi. Se alkoi hyvin, mutta pian nousi suuri myrsky. He kaikki kohtasivat sen yhdessä, mutta yhdessä he eivät siitä selvinneet. Osa oli kadonnut jäljettömiin ja oikeastaan kaikilla oli hyvin outoja muistikuvia siitä, mitä oikeasti oli tapahtunut. Nainen muisti vain kuulleensa avunpyynnön ja kiiruhtaneensa liukkaalle ja kohtalokkaalle kannelle. Hän oli saanut jostain raskaasta maastokoukusta osuman päähänsä ja kaatunut lattialle. Hän oli nähnyt sumun keskellä myrskyä vastaan taistelevat merirosvot ja jonkun henkilön, joka ei oikeasti edes kuulunut laivastoon. Nainen ei ollut edes koskaan nähnyt tuota. Henkilö oli katsonut häntä suoraan silmiin, ottanut nopeutuvia askeleita häntä kohti ja vienyt hänen aarteensa. Hänen seittikorunsa. Evelyn oli menettänyt tajuntansa ja herännyt vasta, kun joku oli tullut tarkistamaan keitä laivassa vielä oli ja ketkä vielä elivät. Herättyään ensimmäiseksi nainen muisti sumussa näkemänsä henkilön, ja pikkuhiljaa hän muisti veljensä jota lähti sitten paniikissa etsimään laivasta. Veljeä ei löytynyt. Tuo oli kadonnut laivasta ja luultavasti pudonnut yli laidan myrskyssä. Sen jälkeen naisesta oli tunnut hyvin poissaoleva. Hän punnitsi yksinäisyydessään erilaisia vaihtoehtoja siitä, oliko hänen veljensä kuollut vai ei ja mitä oli ylipäätänsä tapahtunut. Hän ei kertonut kenellekään siitä mitä oli nähnyt myrskynaikana, vaikka häneltä kyllä kysyttiin, mitä hänelle silloin tapahtui. Evelyn ei tiennyt, hän ei tiennyt oikeastaan enää mitään ja alkoi menettää lyhytkestoista muistiaan. Hän kyllä muisti kaikki ennen myrskyä mutta kaikki mitä päivänaikana tapahtui pyyhkiytyi yönaikana hänen mielestään. Tämä uusi saari teki hänet sairaaksi.
Taito:
Kuten vampireilla on tapana, myös hän pystyy aistimaan ihmisten tuntemukset, mutta hänellä on myös harvinainen kyky hypnotisoida pienissä määrissä. Kuten taivutella muita omaan tahtoonsa taikka saada nuo epäonnistumaan tai tekemään jotain. Kyky kuitenkin syö hänen voimiansa eikä hän mieluusti käytä sitä. Hän ei myöskään saa kyvyllänsä ketään tappamaan itseään. Evelle on myös kyky muuntautua mustaksi pienikokoiseksi kissaksi. Näitä kykyjä on ihmetelty, sillä yleensä vampirit eivät omista erityis kykyjä, mutta ehkä nainen sitten on erityinen.
Muuta:
x Sokeutuu puoliksi auringossa. Eli tuskin näkee yhtään eteensä.
x Juo rommia luvattoman paljon, eli juo sitä myös lavattomasti muiden pulloista katseita välttäen.
x Vihaa naisia
x Ei omista lyhytkestoista muistia, joten unohtaa osan edellisen päivän tapahtumista, tai muistaa kaiken vain hämärästi.
x Nukkuu yleensä päivät
x Välttelee töitä parhaansa mukaan
x On hyvin katkera veljensä ja aarteensa katoamisesta
x Ei ole kertonut kenellekään siitä mitä näki myrskyn aikana
x Punastuu helposti
x Pyörtyilee usein oikeastaan ilman mitään hyvää syytä. Ajattelee sen johtuvan iskusta minkä sai myrskyn aikana.
x Hän ei ole ollut koskaan kenenkään Shellan.
x Hänellä on ollut vaikeuksia verenjuomisen suhteen, sillä vapaaehtoisia urospuolisia vampyyreja ja vampireja ei ole kovin monta jotka antaisivat naisen juoda itsestään.
Aseet:
Nainen omistaa kummassakin reisiremmissä pari kappaletta heittotikareita ja vyötärönsä ympärille hän on aina taisteluun mennessä kietonut lohikäärmeen suomuista punotun ruoskan. Hän ei yleensä osallistu taisteluihin, koska tätä taitoa hän ei ole koskaan opetellut. Aseet hän ryösti eräältä kreiviltä.
VAMPIR
Sanakirja
Hellren – Urosvampyyri, joka on pariutunut naaraan kanssa. Urokset voivat ottaa kumppanikseen useamman naaraan. Tämä perinne on hyväksi katsottu, koska naaraat pystyvät lisääntymään vain kerran kymmenessä vuodessa kahden päivän ajan.
Kiimakausi – Vampyyrinaaraan hedelmällinen aika, joka kestää yleensä kaksi päivää ja johon liittyy voimakas seksuaalinen halu. Esiintyy noin viisi vuotta naaraan muutosvaiheen jälkeen ja sen jälkeen kerran kymmenessä vuodessa. Kaikki urokset reagoivat jossain määrin oleskellessaan kiimassa olevan naaraan lähistöllä. Tämä voi olla vaarallista aikaa, koska kilpailevien urosten välillä voi puhjeta yhteenottoja ja taisteluita, etenkin jos naaras ei ole pariutunut.
Kirjurineitsyt – Mystinen voimahahmo. Häntä voi verrata jumalaan. Asuu ei-rajallisella alueella ja esiintyy vain kuninkaallisille vampyyreille. Omistaa erilaisia kykyjä ja kykenee yhteen luomistyöhön, jonka hän käytti synnyttääkseen vampyyrien ala-lajin.
Muutosvaihe - Vampyyrin elämän kriittinen vaihe, jolloin vampyyri tulee täysikasvuiseksi. Sen jälkeen vampyyrien on juotava vastakkaisen sukupuolen verta pysyäkseen hengissä. Tämä tapahtuu yleensä kolmannen vuosikymmenen puolivälissä. Jotkut vampyyrit eivät selviä muutosvaiheesta, mikä koskee etenkin uroksia. Ennen muutosvaihetta vampyyrit ovat fyysisesti heikkoja, seksuaalisesti tietämättömiä ja haluttomia.
Shellan – Naarasvampyyri, joka on pariutunut uroksen kanssa. Naaraat eivät yleensä ota enempää kuin yhden kumppanin, mikä johtuu sitoutuneiden urosten voimakkaan reviiritietoisesta luonnosta.
Veriorja – Uros- tai naarasvampyyri, joka on alistettu palvelemaan toisen vampyyrin verentarvetta. Veriorjien pitämisen käytäntö on suurelta osin lakannut, mutta sitä ei ole kielletty lailla
Leelan – Hellittelysana, joka voidaan kääntää vapaasti ”rakkain”.
Historia
Noin tuhat vuotta sitten syntyi kirjurineitsyt joka oli verrattavissa jumalattareen, mutta ei kuitenkaan ollut sitä. Hän sai kyvyn yhteen luomistyöhön, hän loi vampyyreille ala-lajin. Vampirin. Tämä rotu lisääntyi Sambrian saaristossa ja whleyssa, mutta pääosin sambriassa, eikä ole juuri levinnyt sieltä muihin maanosiin, tiedetään kuitenkin joitain rohkeita vampireja jotka ovat lähteneet perheineen muille maanosille ja lisääntyneet taas siellä levittäen rotua. Vampir tulee hyvin toimeen perinteisen vampyyri lajin kanssa ja pitävät toisiaan oikeastaan sukulaisrotuina.
Lisääntyminen
Noin viiden vuoden sen jälkeen kun naaras on tunnut täysikasvuiseksi saavuttaa hän ensimmäisen kiimakautensa joka kestää noin kaksi päivää. Jos onni on myötä, tulee naaras raskaaksi ja puolenvuoden sisällä hän synnyttää vampirin. Kantoaika riippuu geeneistä, kuten siitä kauanko häntä kannettiin ennen syntymäänsä. Synnytykset ovat usein vaarallisia ja noin puolet synnyttävistä naaraista kuolee verenhukkaan tai komplikaatioihin. Vampirin arvioitu iän pituus on noin tuhat viiva tuhatviisisataa vuotta.
Vampir pystyy lisääntymään oman sekä vampyyri lajin kanssa. Ihmisten kanssa he eivät pysty lisääntymään, elleivät geenit osu yhteen täydellisesti. Muitten lajien kanssa lisääntyminen on mahdotonta.
Ravinto
Ennen täysikasvuiseksi tulemista vampir pärjää ihmisen verellä, mutta sen on oltava kuitenkin vastakkaisesta sukupuolesta lähtöisin. He eivät tapa syödäkseen, eikä heidän tarvitse imeä henkilöä kuiviin, jotta he olisivat kylläisiä. Muutoksen jälkeen heidän täytyy kuitenkin nauttia vampir tai vampyyri lajin vastakkaisen sukupuolen verta. Yleensä vampirit nauttivat Shellaninsa/hellrensä verta jonka mukana myös tämän lähimuistot siirtyvät verennauttijalle, ja tämä on yksi heidän yhteinen tapa keskustella esimerkiksi vaikeista asioista taikka sitten yksinkertaisesti tämä on heille sosiaalinen tapa. Vampirin pitää kaikesta tästä huolimatta silti nauttia tavallista ihmisravintoa koko elämän kaarensa ajan, josta he saavat tärkeät elimistölle tarpeelliset ravintoaineet. Yleensa Vampirin nautittua ihmisverta heidän elimistönsä hylkii tätä ravinnetta hetken ajan saaden heidät voimaan pahoin.
Perinteet
Vampirellä on hyvin paljon perinteitä. He viettävät kyllä häitä, hautajaisia, suruaikaa ja rukoilemista. Häät poikkeavat hyvin paljon meidän käsityksestä häistä. Esim. Heillä ei ole pappia, vaan joku suvusta vain esittää kysymykset tahtovatko he elää loppu elämänsä yhdessä. ja haluavatko he toisensa shellaniksi/hellreniksi. Sen jälkeen mahdolliset pariutuvan parin sisarukset esittävät myöntävän vastauksen liitolle viiltäen tulevan hellrenin selkään liiton ja jokainen kysyen erikseen kysymyksen ” Mikä on tulevan Shellanisi nimi? ” ja Hellrenin pitää puolestaan vastat kysymyksiin jokaiselle erikseen. Sen jälkeen pariutumisen suorittava sukulainen kuivaa valkoisella silkkisellä liinalla hellrenin selän ja asettaa sen kauniiseen lippaaseen ojentaen sen hellrenille. Hellren polvistuu shellaninsa eteen ojentaen lipasta tuolle pää painuksissa ja pyytää tätä shellanikseen. Shellan ottaa lippaan jos suostuu pariutumaan uroksen kanssa.
Aistit & taidot
Vampirit omistavat ikään kuin kuudennen aistin. He pystyvät aistimaan muista millaisia tuntemuksia he käyvät juuri sillä hetkellä läpi. Kuten rakkauden, vihan, surun, ilon tai vaikkapa himon. Harvalla yksilöllä on muita taitoja ja heitä on ehkä yksi sadasta. Rodun jäsenet osaavat kuitenkin kieltä jota muut rodut eivät voi ymmärtää. Tämän kielen he saavat syntymä lahjakseen ja puhuvatkin tällä kielellä yleensä toisensa kanssa, mutta osaavat kuitenkin sitä perus ymmärrettävää kieltä.
Vaarat
Hopea ei heitä vahingoita, eikä myöskään pyhä vesi tee heihin mitään vaikutusta, mutta aurinko saa heissä yksilöllisesti kuitenkin jotain aikaan. Jotkut tulevat sokeiksi, jotkut palavat tuhkaksi ja jotkut voivat oleskella auringossa, mutta heidän ihonsa palaa helposti. Vampir on myös altis melkein kaikelle samalle vaaralle kuin ihminenkin, paitsi myrkylle. Sillä vampirit omistavat myrkkyä pilkkovia happoja ruumiissaan. He eivät myöskään voi sairastaa perinteisiä tauteja kuten flunssaa, mahatautia, mikreeniä tai muitakaan. Heidän rodullaan on omat harvinaiset tautinsa kuten kaatumatauti joka on hyvin yleinen heidän keskuudessaan.
Ulkonäkö
Heillä on oikeastaan samat ulkoiset piirteet kuin vampyyreilläkin. He ovat veistoksellisen kauniita/komeita. He omistavat kulmahampaat jotka verenhimossa pidentyvät alahuulen päälle. He ovat tavallista vampyyriä kalpeampia ja omistavat oikeastaan melkein valkoisen ihon. Heidän silmänsä vaihtavat väriä punertavaan janon sattuessa ja heidän ihonsa on virheettömän koskematon, elleivät he itse ole hakanneet siihen mitään tatuointeja.
Käsitys rodusta
Harva ulkopuolinen, eli siis nämä jotka eivät ole vampyyreja tai vampireja tietävät, että he ovat kaksi eri rotua. Oikeastaan ei pakosti edes tiedetä, että vampir rotu on olemassa vaan heidät leimataan heti vampyyreiksi. Joillekkin voisi olla yllätys, jos he kuulisivat, että vampyyreillä olisi ala-laji. Eli voitaisiin sanoa, että vampirit ovat salattu rotu ja tutkimaton rotu joka on kuitenkin elänyt heidän keskuudessaan jo jopa tuhat vuotta.