Post by laurana on Oct 19, 2009 18:30:06 GMT 3
~Nimi
Shimira
~Kutsumanimi
Mira
~Ikä
240, poistakaa nolla, niin tulee ihmisen ikä ulkonäön perustella.
~Sukupuoli
nainen
~Rotu
täysiverinen vampyyri
~Luonne
Shimira on päällisin puolin kylmän murhaajan oloinen, kuten kaikissa tarinoissa aina selitetään. Hän on kaunis kylmäverinen murhaaja. Niinhän aina sanotaan kaikista verenimijöistä vai mitä? Shimiran on ollut pakko kovettaa itseään, sillä tapa jolla hän ravitsee itseään kuvottaa naista.
Jos Shimiralle annettaisiin mahdollisuus näyttää millainen hän todella on, joku saattaa lentää kaksi meträ taakseppäin silkasta hämmennyksestä. Mira on todella tunteva olento! Hänen pääpiirtensä on melkoisen intoileva tapaus. Hän innostuu ja ilostuu helposti. Naisen elämän halu on yllättävän kova. Hän haluaisi kokea kaiken ja kaikkialla. Hän on seikkailun haluinen ja toisinaan jopa huomion kipeä, viimeistä asiaa kyseinen ei allekirjoita. Kovan vampyyri kuoren alla on melkoinen intoilija, mutta sitä Shimira ei todellakaan paljasta helposti.
Shimira on hivenen liian tietoinen hyvästä asemastaan ja hän tulee äkkiä sanoneeksi, jotain, mitä ei olisi kannattanut sanoa. Hän on liian äkkipikainen ja ajatteleekin turhan paljon. Suuttuessaan Shimira menettää melkein kokonaan itsehillintänsä ja hänen vihansa kohde, että muut lähellä olevat, saavat kipittää melkoista vauhtia turvaan. Shimira mököttää vihan laannutua toisinaan melko kauankin. Hänet kannattaa näinä aikoina jättää rauhaan, hän itse kyllä tulee takaisin kun tahtoo.
~Ulkonäkö
Shimira on kaunis omalla tavallaa, kuten melkein kaikki vampyyrit. Hänen puhdas verensä edistää asiaa hieman. Hänen äitinsä oli erittäin kaunis vampyyri ja tältä Shimira onkin perinyt silmänsä ja luuston rakenteen. Isänsä puolelta hän on saanut hiustensa värin ja suipohkot korvat.
Mira on kalpea iholtaan, hän melkein sokeutuu auringossa ja sillä tavoin hän viihtyy paremmin varjoissa. Naisen ruumiin rakenne on melko poikamainen. Hän ei voi oikein mahtailla upealla povella tai kurvikkailla linjoilla. Onneksi miehet pitävät myös hieman poikamaisistakin naisista.
Shimiran hiukset ovat tumman ruskeat pääväriltään. Hiuksissa on lisäksi mustia ja melkein valkeita suortuvia siellä täällä. Hiukset ovat laineikkaat ja yltävät naista vyötäisille. Kun sää on oikein kostea, hiukset ovat kuin sähköiskun saanella Mira pitää hiuksiaan mieluusti oikein tiukalla letillä tai kahdella, joiden päässä on kaksi rauta rengasta.
Naisen kasvot ovat selkeät kuin veistoksen. Hänellä on terävä nenä, korkeat poskipäät, kapea otsa, suora leuka, huulten kaari ja suuret silmät. Miralla on pahatapa pureksia huuliaan ja sen takia huulet ovat yleensä punertavat ja hieman turvonneet. Silmät ovat tumman merenpihkan väriset. Lisäksi niissä on kuin kultahippuja siellä täällä. Kun niitä tuijottaa, saattaa unohtaa missä on, sillä ne tuntuvat muuttuvan koko ajan. Ei siis kannata unohtua naisen silmiä tuijottamaan! Ripset ovat pitkät ja korostavat silmien suuruutta ennestään. Kulmat ovat ohuet ja mustat.
Miran ruumis on hyvin kevyt ja nopea. Lihaksia hänellä ei juuri ole edes normaalin vamppyyrin vertaa, mutta nopeus korvaa puutteet ja uskomaton notkeus. Mira pystyy vääntämään itsensä melkoisiin asentoihin, kun muilta se vaatisi kipua ja tuskaa. Hänellä ei tunnu olevan edes selkärankaa toisinaan. Naisen vartalossa on muutamia arpia muistoina huonommistakin ajoista. Yksi on selässä ja toinen kulkee käsivarressa.
Pituus: 165cm
~Vaatetus
Shimira käyttää kaikkein mieluitan pitkiä tummia ja vartalomyötäisiä housuja. Housut on valmistettu venyvästä materiaalista, sillä niiden on kestettävä melkoista käyttöä. Paita on myöskin melko ihomyötäinen, normaalisti poolodaidan kaltainen ja väritykseltään musta. Poolopaidan päälllä on nyöritetty tiukka liivi, jonka pääntie korostaa niitä olemattomia kohoumia.
Mihin liivi loppuu paksu vyö alkaa. Vyössä roikkuvat viuhkat ja pienenpieni tikari, joka on tarkoitettu enemmänkin leirikäyttöön kuin taistelemiseen. Vyö on samalla tapaa nyöritetty kiinni ja siinä on muutama pussi kiinni. Pää asiassa pienile tärkeille tavaroille.
Kaiken komeuden päällä on vielä tumma viitta. Viitta yltää naista polviin, sillä maata laahaava malli ei sovellu melkein mihinkään. Viitta on reunustettu tuntemattoman eläimen turkilla ja sisäpuoli myöskin. Kiinnitteenä on hopeinen solki. Solki on kuin pieni vaahteran lehti. Viitan huppu on todella syvä, jotta Mira kykenee kävelemään auringossa, sillä sen varjossa hän näkee kohtuullisen hyvin.
Naisen kengät ovat hieman ylipolven yltävät, pehmeät saapikkaat. Ne on asetettu poikkeuksetta lahkeiden päälle. Kengänpohja on tehty täysin äänettömäksi ja niin, että se ei jätä melkein laisinkaan jälkiä.
Kun Mira on perheensä ja muiden hienomman väen joukossa hän pukeutuu mekkoihin, joissa on silkkiä ja kirjailuja. Hän käyttää värejä hyvinkin kirkkaasti. Ainoastaan arki vaatteisa tummat sävyt ovat hänen mieleensä.
~ Taidot
Mira kykenee ottamaan itselleen toisen muodon, joka on kultakurkkuinen näätä. Tästä hahmosta on hyötyä monin tavoin. Kaupungeissa on helpompi liikkua ja kadota muun muassa.
~ Aseet
Shimira käyttää itse suunnittelemiaan viuhkoja aseinaan. Ne on taottu teräksestä ja hienoilla ja tarkkaan hiotuilla mekanismeilla viuhkaan ilmestyvät terät. Viuhkat pystyy liittämään sauvaan, mutta Shimira on erikoistunut käyttämään niitä erityisesti lähitaisteluihin soveltuvina.
Hänen tyylinsä taistella on sekoitus eri taistelulajeja. Hän käyttää jalkojaan siinä missä käsiäänkin. Hän on nopea kintuistaan, muttei kovinkaan kestävä. Hänen kaikki taktiikkansa perustuvat aina nopeuteen.
~ Suku
Shimiran suku on melko arvovaltainen ja täysin puhdasverinen (ainakin jokaiseen suvun kuuluvan mukaan.) Shimira on kapinallisesta perheestä. Hänelle on opetettu, että ihmiset ovat vain ruokaa. Hänen sukunsa on varmaankin metsästäjien top 10 listalla. Miran suku ei pelkää paljastumista, se pelkää enemmänkin sitä, että vampyyrit katoavat. Sen takia jokaisen kunnollisen suvun jäsenen pitäisisi muuttaa ainakin kaksi ihmistä kuussa.
~ Menneisyys
Shimira syntyi, kuten jo tiedämmekin, kapinalliseen sukuun. Pienestä pitäen Shimira kuuli kuningasta halveksittavan. Hänet kasvatettiin halveksimaan jokaista ihmistä, joka maa päällään kantaa. Pieni Shimira, ei kuitenkaan ollut kuten muut suvun lapset. Hän kyseli, tutki liikaa. Hän ei hyväksynyt suvun vanhoja auktoriteettejä. Hän oli kapinallinen koko sydämeltään.
Shimiran paras ystävä, oli ihminen. Ihmislapsi, kiehtoi tätä pientä varjoissa kulkijaa. Hänestä ihminen oli kaunis, hänestä ihminen oli täydellinen. Ihmislapsen nimi oli Elaisa. Monen monta hämärää aikaa he leikkivät yhdessä. Kun Elaisia vanheni, Shimira näytti yhä samalta heidän tavatessaan. Lapset olivat pitäneet ystävyytensä salassa, mutta Elaisa ei kyennyt siihen enää.
Elaisa oli herttainen ja sinisilmäinen. Vanhemmat olivat huomanneet kalpeaioisen ja kauniin lapsen ja laskeneet sujuvasti kaiken havaitsemansa yhteen. Vampyyri, heidän lapsensa ystävä. Sen ei tietenkään voinut antaa jatkua ja täten metsästäjät kutsuttiin paikalle. Tyttöjen ollessa teekutsuilla, Shimira tunsi ensimmäistä kertaa hopean tuottamaa tuskaa.
Shimiran vanhemmille oli kerrottu metsästäjistä ja nämä olivat seuranneet pienokaistaan ja näkivät mitä metsästäjät olivat tehdä. Shimira isä menetti itsehallintansa. Vain vampyyrit jäivät henkiin. Mira, ei kyennyt liikkumaan. Häntä oli haavoitettu pahasti, mutta se johon eniten sattui oli sydän. Hänen isänsä oli tappanut Elaisan, johon Mira oli kiintynyt.
Tuon kohtalokkaan päivän jälkeen, Mira muuttui. Hän ei enää nauranut tai itkenyt . Hän keskittyi opiskelemaan. Hän harjoitteli tunteja taistelemista. Hän oli aivan yksin. Ainoa asia mitä hän ei tehnyt, oli ihmisten pureminen. Hän tappoi ihmisen kiroten jaloa vertaan ja huusi tuskasta ruumiin äärellä. Jokainen ruumis on hänelle yhä Elaisa. Sen takia Mira ei kykene vahingoittamaan pieniä tyttölapsia. Hän itse asiassa suojelee näitä muilta vampyyreiltä.
Vanhemmat katsoivat läpi sormien Miran tekemisiä. Hänet koulutettiin ja ohjastettiin oikeaan suuntaan, mutta eiväthän he voi mitään sille, että tytöstä ei ole mihinkään. Niinpä Simiralle ehdotettiin matkailua. Se oli kaikkein vähiten sukua häpäisevä tapa päästä hänestä eroon. Niinpä Shimira on nykyään tienpäällä, kartuttamassa tietojaan, sillä se kuulostaa paremmalta kuin kulkuriksi sanominen.
~ Muuta
Shimiran uskotaan hypnotisoivan, mutta todellisuudessa hän vain puhuu niin pehmeällä äänellä, ettei kukaan usko hänen edes kärpästä satuttavan. Shimira usein laulaa hyvä uskoisen mieskulkijan luokseen. Kuka voisi vastustaa kaunista naista vesiputoukse alla?
Naisen metsästys tapa on seuraava: Hän valitsee uhrin ja houkuttelee tämän jollain tavalla luokseen. Uhri on melkein poikkeuksetta mies puolinen. Hän juo nopeasti tarvitsemansa verimäärän ja murtaa uhrin niskan lopulta, sillä hän ei halua enempää kaltaisiaan.
~ Pitää
Yöstä, jolloin hän saattaa kulkea ja nähdä kuin ihminen päivän valossa ja paremmin.
Hyvästä seurasta, jossa nainen viettää liian vähän aikaa.
Pienistä lapsista, joiden touhuja Shimira usein seurailee puussa näätänä.
Kirjoista, joita nainen voisi lukea ikuisesti.
Uskokoon ken tahtoo, mutta Mira rakastaa kukkasia. Hänen mieleensä ovat ruusut ja kedon kukkaset.
~ Ei pidä
Verestä, hänen on pakko juoda sitä elääkseen, mutta mielellään hän ei sitä tee.
Auringosta, kuka pitäisi sokeutumisesta?
Hurmureista ne vain ärsyttävät naista ja normaalisti ovat hänen illallistaan.
Hän ei pidä hirvittävän paljoa suvustaan.
Shimira
~Kutsumanimi
Mira
~Ikä
240, poistakaa nolla, niin tulee ihmisen ikä ulkonäön perustella.
~Sukupuoli
nainen
~Rotu
täysiverinen vampyyri
~Luonne
Shimira on päällisin puolin kylmän murhaajan oloinen, kuten kaikissa tarinoissa aina selitetään. Hän on kaunis kylmäverinen murhaaja. Niinhän aina sanotaan kaikista verenimijöistä vai mitä? Shimiran on ollut pakko kovettaa itseään, sillä tapa jolla hän ravitsee itseään kuvottaa naista.
Jos Shimiralle annettaisiin mahdollisuus näyttää millainen hän todella on, joku saattaa lentää kaksi meträ taakseppäin silkasta hämmennyksestä. Mira on todella tunteva olento! Hänen pääpiirtensä on melkoisen intoileva tapaus. Hän innostuu ja ilostuu helposti. Naisen elämän halu on yllättävän kova. Hän haluaisi kokea kaiken ja kaikkialla. Hän on seikkailun haluinen ja toisinaan jopa huomion kipeä, viimeistä asiaa kyseinen ei allekirjoita. Kovan vampyyri kuoren alla on melkoinen intoilija, mutta sitä Shimira ei todellakaan paljasta helposti.
Shimira on hivenen liian tietoinen hyvästä asemastaan ja hän tulee äkkiä sanoneeksi, jotain, mitä ei olisi kannattanut sanoa. Hän on liian äkkipikainen ja ajatteleekin turhan paljon. Suuttuessaan Shimira menettää melkein kokonaan itsehillintänsä ja hänen vihansa kohde, että muut lähellä olevat, saavat kipittää melkoista vauhtia turvaan. Shimira mököttää vihan laannutua toisinaan melko kauankin. Hänet kannattaa näinä aikoina jättää rauhaan, hän itse kyllä tulee takaisin kun tahtoo.
~Ulkonäkö
Shimira on kaunis omalla tavallaa, kuten melkein kaikki vampyyrit. Hänen puhdas verensä edistää asiaa hieman. Hänen äitinsä oli erittäin kaunis vampyyri ja tältä Shimira onkin perinyt silmänsä ja luuston rakenteen. Isänsä puolelta hän on saanut hiustensa värin ja suipohkot korvat.
Mira on kalpea iholtaan, hän melkein sokeutuu auringossa ja sillä tavoin hän viihtyy paremmin varjoissa. Naisen ruumiin rakenne on melko poikamainen. Hän ei voi oikein mahtailla upealla povella tai kurvikkailla linjoilla. Onneksi miehet pitävät myös hieman poikamaisistakin naisista.
Shimiran hiukset ovat tumman ruskeat pääväriltään. Hiuksissa on lisäksi mustia ja melkein valkeita suortuvia siellä täällä. Hiukset ovat laineikkaat ja yltävät naista vyötäisille. Kun sää on oikein kostea, hiukset ovat kuin sähköiskun saanella Mira pitää hiuksiaan mieluusti oikein tiukalla letillä tai kahdella, joiden päässä on kaksi rauta rengasta.
Naisen kasvot ovat selkeät kuin veistoksen. Hänellä on terävä nenä, korkeat poskipäät, kapea otsa, suora leuka, huulten kaari ja suuret silmät. Miralla on pahatapa pureksia huuliaan ja sen takia huulet ovat yleensä punertavat ja hieman turvonneet. Silmät ovat tumman merenpihkan väriset. Lisäksi niissä on kuin kultahippuja siellä täällä. Kun niitä tuijottaa, saattaa unohtaa missä on, sillä ne tuntuvat muuttuvan koko ajan. Ei siis kannata unohtua naisen silmiä tuijottamaan! Ripset ovat pitkät ja korostavat silmien suuruutta ennestään. Kulmat ovat ohuet ja mustat.
Miran ruumis on hyvin kevyt ja nopea. Lihaksia hänellä ei juuri ole edes normaalin vamppyyrin vertaa, mutta nopeus korvaa puutteet ja uskomaton notkeus. Mira pystyy vääntämään itsensä melkoisiin asentoihin, kun muilta se vaatisi kipua ja tuskaa. Hänellä ei tunnu olevan edes selkärankaa toisinaan. Naisen vartalossa on muutamia arpia muistoina huonommistakin ajoista. Yksi on selässä ja toinen kulkee käsivarressa.
Pituus: 165cm
~Vaatetus
Shimira käyttää kaikkein mieluitan pitkiä tummia ja vartalomyötäisiä housuja. Housut on valmistettu venyvästä materiaalista, sillä niiden on kestettävä melkoista käyttöä. Paita on myöskin melko ihomyötäinen, normaalisti poolodaidan kaltainen ja väritykseltään musta. Poolopaidan päälllä on nyöritetty tiukka liivi, jonka pääntie korostaa niitä olemattomia kohoumia.
Mihin liivi loppuu paksu vyö alkaa. Vyössä roikkuvat viuhkat ja pienenpieni tikari, joka on tarkoitettu enemmänkin leirikäyttöön kuin taistelemiseen. Vyö on samalla tapaa nyöritetty kiinni ja siinä on muutama pussi kiinni. Pää asiassa pienile tärkeille tavaroille.
Kaiken komeuden päällä on vielä tumma viitta. Viitta yltää naista polviin, sillä maata laahaava malli ei sovellu melkein mihinkään. Viitta on reunustettu tuntemattoman eläimen turkilla ja sisäpuoli myöskin. Kiinnitteenä on hopeinen solki. Solki on kuin pieni vaahteran lehti. Viitan huppu on todella syvä, jotta Mira kykenee kävelemään auringossa, sillä sen varjossa hän näkee kohtuullisen hyvin.
Naisen kengät ovat hieman ylipolven yltävät, pehmeät saapikkaat. Ne on asetettu poikkeuksetta lahkeiden päälle. Kengänpohja on tehty täysin äänettömäksi ja niin, että se ei jätä melkein laisinkaan jälkiä.
Kun Mira on perheensä ja muiden hienomman väen joukossa hän pukeutuu mekkoihin, joissa on silkkiä ja kirjailuja. Hän käyttää värejä hyvinkin kirkkaasti. Ainoastaan arki vaatteisa tummat sävyt ovat hänen mieleensä.
~ Taidot
Mira kykenee ottamaan itselleen toisen muodon, joka on kultakurkkuinen näätä. Tästä hahmosta on hyötyä monin tavoin. Kaupungeissa on helpompi liikkua ja kadota muun muassa.
~ Aseet
Shimira käyttää itse suunnittelemiaan viuhkoja aseinaan. Ne on taottu teräksestä ja hienoilla ja tarkkaan hiotuilla mekanismeilla viuhkaan ilmestyvät terät. Viuhkat pystyy liittämään sauvaan, mutta Shimira on erikoistunut käyttämään niitä erityisesti lähitaisteluihin soveltuvina.
Hänen tyylinsä taistella on sekoitus eri taistelulajeja. Hän käyttää jalkojaan siinä missä käsiäänkin. Hän on nopea kintuistaan, muttei kovinkaan kestävä. Hänen kaikki taktiikkansa perustuvat aina nopeuteen.
~ Suku
Shimiran suku on melko arvovaltainen ja täysin puhdasverinen (ainakin jokaiseen suvun kuuluvan mukaan.) Shimira on kapinallisesta perheestä. Hänelle on opetettu, että ihmiset ovat vain ruokaa. Hänen sukunsa on varmaankin metsästäjien top 10 listalla. Miran suku ei pelkää paljastumista, se pelkää enemmänkin sitä, että vampyyrit katoavat. Sen takia jokaisen kunnollisen suvun jäsenen pitäisisi muuttaa ainakin kaksi ihmistä kuussa.
~ Menneisyys
Shimira syntyi, kuten jo tiedämmekin, kapinalliseen sukuun. Pienestä pitäen Shimira kuuli kuningasta halveksittavan. Hänet kasvatettiin halveksimaan jokaista ihmistä, joka maa päällään kantaa. Pieni Shimira, ei kuitenkaan ollut kuten muut suvun lapset. Hän kyseli, tutki liikaa. Hän ei hyväksynyt suvun vanhoja auktoriteettejä. Hän oli kapinallinen koko sydämeltään.
Shimiran paras ystävä, oli ihminen. Ihmislapsi, kiehtoi tätä pientä varjoissa kulkijaa. Hänestä ihminen oli kaunis, hänestä ihminen oli täydellinen. Ihmislapsen nimi oli Elaisa. Monen monta hämärää aikaa he leikkivät yhdessä. Kun Elaisia vanheni, Shimira näytti yhä samalta heidän tavatessaan. Lapset olivat pitäneet ystävyytensä salassa, mutta Elaisa ei kyennyt siihen enää.
Elaisa oli herttainen ja sinisilmäinen. Vanhemmat olivat huomanneet kalpeaioisen ja kauniin lapsen ja laskeneet sujuvasti kaiken havaitsemansa yhteen. Vampyyri, heidän lapsensa ystävä. Sen ei tietenkään voinut antaa jatkua ja täten metsästäjät kutsuttiin paikalle. Tyttöjen ollessa teekutsuilla, Shimira tunsi ensimmäistä kertaa hopean tuottamaa tuskaa.
Shimiran vanhemmille oli kerrottu metsästäjistä ja nämä olivat seuranneet pienokaistaan ja näkivät mitä metsästäjät olivat tehdä. Shimira isä menetti itsehallintansa. Vain vampyyrit jäivät henkiin. Mira, ei kyennyt liikkumaan. Häntä oli haavoitettu pahasti, mutta se johon eniten sattui oli sydän. Hänen isänsä oli tappanut Elaisan, johon Mira oli kiintynyt.
Tuon kohtalokkaan päivän jälkeen, Mira muuttui. Hän ei enää nauranut tai itkenyt . Hän keskittyi opiskelemaan. Hän harjoitteli tunteja taistelemista. Hän oli aivan yksin. Ainoa asia mitä hän ei tehnyt, oli ihmisten pureminen. Hän tappoi ihmisen kiroten jaloa vertaan ja huusi tuskasta ruumiin äärellä. Jokainen ruumis on hänelle yhä Elaisa. Sen takia Mira ei kykene vahingoittamaan pieniä tyttölapsia. Hän itse asiassa suojelee näitä muilta vampyyreiltä.
Vanhemmat katsoivat läpi sormien Miran tekemisiä. Hänet koulutettiin ja ohjastettiin oikeaan suuntaan, mutta eiväthän he voi mitään sille, että tytöstä ei ole mihinkään. Niinpä Simiralle ehdotettiin matkailua. Se oli kaikkein vähiten sukua häpäisevä tapa päästä hänestä eroon. Niinpä Shimira on nykyään tienpäällä, kartuttamassa tietojaan, sillä se kuulostaa paremmalta kuin kulkuriksi sanominen.
~ Muuta
Shimiran uskotaan hypnotisoivan, mutta todellisuudessa hän vain puhuu niin pehmeällä äänellä, ettei kukaan usko hänen edes kärpästä satuttavan. Shimira usein laulaa hyvä uskoisen mieskulkijan luokseen. Kuka voisi vastustaa kaunista naista vesiputoukse alla?
Naisen metsästys tapa on seuraava: Hän valitsee uhrin ja houkuttelee tämän jollain tavalla luokseen. Uhri on melkein poikkeuksetta mies puolinen. Hän juo nopeasti tarvitsemansa verimäärän ja murtaa uhrin niskan lopulta, sillä hän ei halua enempää kaltaisiaan.
~ Pitää
Yöstä, jolloin hän saattaa kulkea ja nähdä kuin ihminen päivän valossa ja paremmin.
Hyvästä seurasta, jossa nainen viettää liian vähän aikaa.
Pienistä lapsista, joiden touhuja Shimira usein seurailee puussa näätänä.
Kirjoista, joita nainen voisi lukea ikuisesti.
Uskokoon ken tahtoo, mutta Mira rakastaa kukkasia. Hänen mieleensä ovat ruusut ja kedon kukkaset.
~ Ei pidä
Verestä, hänen on pakko juoda sitä elääkseen, mutta mielellään hän ei sitä tee.
Auringosta, kuka pitäisi sokeutumisesta?
Hurmureista ne vain ärsyttävät naista ja normaalisti ovat hänen illallistaan.
Hän ei pidä hirvittävän paljoa suvustaan.