|
Post by laurana on Nov 14, 2009 21:21:44 GMT 3
Hetken aikaa Lan vain katsoi Razalia. ”Jos minä joutuisin kehoon, joka ei ole omani, tietenkin tappaisin sielun ja ottaisin kehon itselleni. Se tappaisi ihmisen, ei demonia. Demonilla saattaa olla vielä ruumis jossain, mutta kun tapatte ensin henkilön ruumiin, johon hänet on siirretty, tapatte myös sielun sen sisällä. Eli kyllä, verijuttu kumoontuu”, Mustafa kulautti kaakaon kurkkuunsa ja kaivoi viittansa kätköistä piipun.
Ylva oli tutkiskellut kirjoja kaikessa rauhassa ja esineitä myös. Jos hän olisi saanut yhdenkin mukaansa, hän olisi käärinyt kasaan melkoisen summan. ”Se kirja on niin arvokas, että vastailen tässä vielä pitkään, joten sinulla on varmaan vielä jotain muuta mielessäsi?” Lan oli oikein tietoinen siitä, että kirja oli lähes korvaamaton ja melkein käänteli veistä Ylvan vatsassa, sillä naista kadutti jo hieman, että oli antanut niin arvokkaan kirjan pois, mutta jos se auttoi Razielia, se oli sen arvoista.
|
|
|
Post by SethAltair on Nov 14, 2009 21:39:56 GMT 3
Razielista tuntui, että mitä enemmän hän yritti jahdata vastauksia, sen monimutkaisemmaksi juttu muuttui. Demonin siis voisi tuhota tappamatta Valerienia mutta täysin verettä se ei onnistuisi kuitenkaan. Raziel ei kuitenkaan voisi asettaa taas jonkun toisen henkilön elämää vaakalaudalle suuremman hyvän nimissä. Toinen mahdollisuus oli, että hän saisi jostain käsiinsä kuin ihmeen kaupalla henkilön, joka pystyi näkemään liitoksen mutta sekin oli epävarmaa. Lohikäärme huokaisi sisäänpäin mutta antoi ilmeensä pysyä tyynenä. "Tulin etsimään vain vastauksia, ratkaisuja en voi edellyttää, joten uskoisin että tämän enempää kysymyksiä minulla ei ole. Kiitän ajastanne.", Raziel sanoi harkittuaan hetken ja vilkaisi sitten Ylvaan, josko ihmissusi olisi jo mielentilassa jättämään kaikkien harvinaisuuksien tuijottelun.
|
|
|
Post by laurana on Nov 14, 2009 21:46:00 GMT 3
Mustafa nousi seisomaan ja ojensi sitten kätensä odottavasti. ”Neiti, sinulla on jotain minulle.” Ylva kaivoi laukkuaan ja ojensi rullan ja kaivoi sitten kirjan esiin. Sormet tuntuivat kangenneet hänen käsissään ja kun hän ojensi kirjan demonille, kirjasta oli vaikeaa päästä irti. Ylva oli tehnyt paljon sen eteen, mutta nyt hän antoi sen pois. Ihmissusi piti ilmeensä mitään sanomattomana, kun hän viimeisen kerran koski loistavaan loitsukirjaan. ”Ja nyt, olkaa ystävällisiä ja poistukaa”, Lan loi pihalle portin ja osoitti sitä. ”Tuota tietä jos sallitte”, painotus oli selvä.
Ylva lähti huoneesta ensimmäisenä ja asteli pihalle. Hän ei kieltänyt sitä, etteikö häntä olisi harmittanut hieman, mutta Raziel ei saisi sitä tietoonsa.
|
|
|
Post by SethAltair on Nov 14, 2009 21:57:30 GMT 3
Raziel käveli jonkin verran Ylvan jäljessä, jälleen ajatuksiinsa vaipuneena. Hänen päänsä yritti setviä kaikista mahdollisuuksista parasta ja nopeinta tapaa toimia. Juuri katsomatta taakseen, hän asteli Mustafan luoman portin läpi ja se sulkeutui, kun he molemmat Ylvan kanssa seisoivat jälleen metsässä.
Raziel henkäisi syvään ja taivutti niskansa takakenoon. Tuntui paljon paremmalta olla taas avoimen taivaan alla. Hän aika ajoin hämmästeli, kuinka demonit kykenivät elämään maan alla.
Raziel laski katseensa jälleen hetken päästä ja suuntasi samean kullan väriset silmänsä Ylvaan. "Miksi oikein teit sen? Annoit kirjan hänelle... ", Raziel huokaisi. "Tietoja vastaan, jotka eivät merkitse sinulle mitään."
|
|
|
Post by laurana on Nov 14, 2009 22:08:24 GMT 3
//Mustafan koti on maan päällä ihan btw//
Siinä tuli kysymys, jota Ylva oli koittanut sulkea mielestään. ”Sinä olet pelastanut henkeni ja noh, kirja se vain oli”, ihmissusi ei halunnut miehelle taakkaa, sillä tämän kysymykset olivat paljastaneet, tämän olevan melkein epätoivoinen. ihmissudet kun eivät ole mitään parhaita lohduttajia, Ylva ei ainakaan halunnut tuoda miehen mieleen mitään raskauttavaa.
Ylva paranteli hattunsa asentoa ja sulki laukkunsa kunnolla. Samalla hän kykeni kumartumaan niin, että Raziel ei nähnyt hänen kasvojaan. Ihmissusi olisi saanut tuon kirjan avulla maagin muuttamaan itsensä ihmiseksi. Sen takia hän oli kantanut sitä mukanaan jo hyvän aikaa. Nyt se vasta iskeytyi ihmissuden tajuntaan. Hän oli juuri antanut lippunsa kotiin pois. Kestäisi kauan koota tarpeeksi rahaa ja Ylva oli tietoinen siitä, että aika kului. Hän ei välttämättä ehtisi ihmisenä muuta kuin vanhempiensa haudoille.
|
|
|
Post by SethAltair on Nov 14, 2009 22:16:37 GMT 3
//Auts... looginen päätelmäni 'vanha suku-> vanha kartano -> demonit karkotettiin maan alle kauan sitten, joten kartanokin on maan alla'... juu ei toiminut//
Olisin voinut keksiä jotain muuta, oli Raziel aikeissa sanoa mutta tajusi, että se ei ehkä lohduttaisi nyt kun kirja oli jo Mustafalla. Hän saattoi kyllä jollain tasolla vaistota pettymyksen Ylvasta muttei tiennyt mitään tapaa helpottaa asioita. "Et olisi ollut minulle mitään velkaa.", Raziel sanoi vaimeasti ja suuntasi katseensa hiukan sivuun. "Jokainen henki on minulle yhtä arvokas ja olisin auttanut ketä tahansa muutakin." Ylvä oli menettänyt sekä kirjan että käärön ja se tuntui liialliselta hinnalta.
|
|
|
Post by laurana on Nov 14, 2009 22:23:50 GMT 3
//Joskus logiikka pettää//
Ihmissuden teki mieli olla töykeä ja todeta jotain ilkeää, mutta Ylva ei tehnyt mielensä mukaan. ”Turha niitä on murehtia. Ne olivat vain pari hassua sanaa papereilla”, hattu suojasi tehokkaasti paljastamasta miten pettynyt Ylva oikeasti oli. ”No, onko sinulla nyt jatko suunnitelma? Koska minun pitää pian kadota jonnekin syrjäseuduille ja jos minun pitää etsiä joku, olisi kätevää tietää pitääkö minun tehdä tausta työtä.”
Täysikuu lähestyi ja nyt suolan kirvellessä haavoissa, Ylva kaipasi tavallaan sitä yötä, jolloin hän oli täysin suden armoilla. ”Ja kuule, se henkilö, jonka vuoksi teet tämän kaiken on varmasti arvokas. Joten, parasta kiskoa se demoni pois ja hoitaa asia. Muuten minä olen menettänyt lippuni pois tästä elämästä turhaan, joten ei paineita”, Ylva ei voinut itselleen mitään, sillä hän halusi Razielin todella työskentelevän tavoitteensa eteen.
|
|
|
Post by SethAltair on Nov 14, 2009 22:40:41 GMT 3
"Jatkosuunnitelmani... ", Raziel asetti kätensä puuskaan ja suuntasin katseensa kaukaisuuteen. ".. kaiketi vaellan Amarathiin. En halua hyödyntää palveluksiasi tämän pidemmälle, koska siitä tuntuu vain koituvan tappiota sinulle. Joten älä etsi ketään mutta jos saat vihiä maagista, joka saattaisi nähdä liitokset, kuulisin sen mielelläni."
Raziel käänsi hieman yllättynyt ilme kasvoillaan päänsä taas Ylvan puoleen tämän seuraavan lauseen myötä. Osaksi, koska Ylva lausui asian niin suorasti, osaksi koska tämä kuulosti jo luovuttaneen oman tilanteensa suhteen. "En usko, että mikään on lopullista. Sitä paitsi kaiken tekemäsi jälkeen, myös sinulla on oikeus pyytää palveluksia. Jos tarvitset jotain, missä minä voin auttaa, kysyt vain.", Raziel hymyili hiukan.
|
|
|
Post by laurana on Nov 14, 2009 22:45:59 GMT 3
”Pystytkö palauttamaan minut ihmiseksi, joka minun piti olla? Pystytkö pysäyttämään ajan, niin että saan rahat kokoon ja ehdin muuallekin kuin vainajien haudoille? Siinä tapauksessa ilmoita minulle”, Ylvan ääni oli melkein pilkallinen, sillä hän oli elänyt pitkän ajan, yksin ja tietäen ettei hän kelpaisi ikinä kotiin.
”Mutta, sinun kannattaa seurata tätä polkua ja seuraavasta kylästä sinulle varmasti neuvotaan tie. Oli hauska tuntea Raziel”, Ylva totesi ja kumarsi jälleen. Hän astui sivuun polulta ja koitti pidättää sen turhautuneisuuden sisällään, joka nosti päätään. Miksi hän oli auttanut?
|
|
|
Post by SethAltair on Nov 14, 2009 22:57:06 GMT 3
Tässä maailmassa oli liikaa asioita, joille Raziel ei voinut mitään huolimatta siitä kuinka kauan hän eli, huolimatta siitä kuinka paljon hän oppi ja tiesi. "Kuten myös.", Raziel vastasi Ylvalle, kun tämä oli jo kääntynyt sivuun tieltä. Hän katsoi vielä hetken naisen perään, joka oli sanonut nopeimmat hyvästit ikinä ja antoi sitten askeltensa johtaa hänet eteenpäin omalla polullaan. Palauttaa Ylva ihmiseksi... pysäyttää aika... jos hän joskus oppisi sen, hän haluaisi auttaa Ylvaa mutta siihen menisi pitkä aika ja vaikka lohikäärmeet elivät pitkään, ihmiset eivät eläneet.
//Joten... pysäytetäänkö peli hetkeksi ja kenties kaksikko tapaa jälleen Amarathissa?//
|
|
|
Post by laurana on Nov 14, 2009 22:59:20 GMT 3
//Pysäytetään vain ja katsotaan jos he törmäävät jossain vaiheessa toisiinsa. n.n Oli ihanaa pelata kanssasi //
|
|